Vankeja voidaan pitää pienenä huono-osaisten ihmisten ryhmänä, jonka koulutustausta, sosiaalinen asema ja ammatillinen ura ovat selvästi heikommat kuin muulla väestöllä. Suurin osa vangeista on nuoria tai keski-ikäisiä miehiä. Vankien yleisterveyttä ja myös suunterveyttä on aiemmin tutkittu muissa maissa, ja tutkimusten perusteella tiedetään, että vankien terveys on huonompi kuin muulla väestöllä. Suomessa tietoa vankien suunterveydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä on vähän. Tämä väitöstutkimus antaa uutta tietoa vankien suun alueen terveydentilasta: hampaista, ikenistä ja purentaelimen toiminnasta.

Tutkimuksessa tehtiin vangeille (n = 100; 89 miestä ja 11 naista) kliininen suunterveyden tutkimus. Lisäksi puolet vangeista (46 miestä, 4 naista) osallistui haastatteluun ja kyselyihin, joiden avulla kartoitettiin sosiodemografisia taustatekijöitä, päihteiden käyttöä, terveys- ja suunterveystottumuksia, suun terveyspalvelujen käyttöä, hammashoitopelkoa sekä yleisterveyteen liittyviä seikkoja. Tieto vankien käyttämistä lääkityksistä kerättiin potilastietorekisteristä.

Suomalaisten vankien suunterveys on tutkimuksen perusteella huono. Valtaosalla (81 %) oli hampaistossa korjaavan hoidon tarvetta. Iensairaudet olivat yleisiä, ja parodontiittia sairasti 7 % tutkituista. Lähes kaikki (90 %) tarvitsivat vähintään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä hampaiden erosiivisen kulumisen takia. Purentaelimistön toimintahäiriöt, sekä kliinisesti diagnosoidut että itse raportoidut, olivat tavallisia. Hammashoitopelko oli jonkin verran yleisempää kuin muilla samanikäisillä keskimäärin. Myös tupakointi oli vangeilla yleisempää kuin muulla väestöllä, koska lähes kaikki vastaajat tupakoivat. Nuuskaa oli käyttänyt joka viides. Huumeiden ja alkoholin käyttö ennen vankeusaikaa oli ollut yleistä – huumeiden käyttö jopa yleisempää kuin alkoholin. Melkein kaikki käyttivät jotakin reseptilääkettä; käytetyimpiä olivat psykoosi-, kipu- ja unilääkkeet.

Tutkituista vangeista yli puolella oli C-hepatiitti. Harva vanki kävi hammashoidossa säännöllisesti. Suurin osa hakeutui hammashoitoon, kun heillä oli suussaan särkyä tai muita vaivoja.

Vangeilla havaittiin tässä tutkimuksessa runsaasti suunterveyttä uhkaavia riskitekijöitä: usein epäsäännöllinen elämäntapa, suun terveyspalvelujen epäsäännöllinen, oirelähtöinen käyttö ennen vankilaan joutumista, yleinen lääkitysten ja päihteiden käyttö, huono suuhygienia sekä hampaille haitallinen ruokavalio. Myös hammashoitopelko sekä suun ja purentaelimistön ongelmat, jotka olivat mitattavissa useilla eri mittareilla, olivat vankien joukossa yleisiä. Tämä puolestaan on riski heidän yleisterveydelleen ja voi heikentää elämänlaatua.

Suurin osa vangeista tarvitsee joko ennaltaehkäisevää, korjaavaa tai parodontologista hoitoa. Lisäksi valtaosa vangeista tarvitsee vähintään ennaltaehkäisevää hoitoa purentafysiologisiin ongelmiin sekä hampaiden erosiivisen kulumisen ehkäisemiseksi. Nämä tekijät on syytä huomioida niin yksittäisen vangin hoidossa kuin suunniteltaessa vankien suun terveyspalveluita yleensäkin.

Väitöstutkimus tehtiin Oulun yliopiston hammaslääketieteen yksikössä.

Väitöskirja tarkastettiin 19.12.2019 Oulun yliopistossa.