Kielisyöpä on suun alueen yleisin maligniteetti. Ikävakioitu kielisyövän ilmaantuvuus oli Suomessa vuonna 2013 miehillä 1,7:100 000 ja naisilla 0,8:100 000. Monet syövät, mukaan lukien suun levyepiteelikarsinoomat, luokitellaan yleisesti hyväksytyn nk. cTNM-luokituksen mukaan kasvaimen kliinisen koon (T), imu-solmukelöydösten (N) ja metastasoinnin (M) mukaan. Tällä luokituksella ei kuitenkaan pystytä luotettavasti arvioimaan kielen varhaisen vaiheen (cT1-2N0M0) levyepiteelikarsinooman ennustetta.

On olemassa lukuisia tutkimuksia, joissa on pyritty täydentämään cTNM-luokitusta taudin aggressiivisuuden ja potilaan hoitotuloksen ennustettavuuden parantamiseksi tarkastelemalla kielisyöpäkudoksen histologisia piirteitä. Nämä histologiset ”ennustemallit” eivät kuitenkaan ole toimineet tyydyttävästi kielen varhaisen vaiheen levyepiteelikarsinoomien kohdalla.

Nyt tässä kansainvälisessä (Suomi, Brasilia, Yhdysvallat) monikeskustutkimuksessa olemme analysoineet lukuisia histologia piirteitä laajassa varhaisvaiheen kielisyövän potilasaineistossa. Kehitimme työssä uuden, käytännön histopatologisessa työssä helposti sovellettavan nk. BD-mallin, jossa kasvaimen silmuileva kasvutapa (Budding) ja syvyys (Depth) todettiin piirteiksi, jotka parhaiten ennustavat syövän käyttäytymistä ja tautikuolleisuutta.

Tätä BD-menetelmää ehdotamme käytettäväksi kielisyöpäpotilaan hoidon suunnittelussa, jolloin histologisesti runsaasti silmuileva ja syvä kasvain, joka kuitenkin paljain silmin tarkasteltuna vaikuttaa vain pieneltä alkuvaiheen kasvaimelta, tulisi hoitaa samoin kuin laajemmat kielisyövät poistamalla mm. imusolmukkeita kaulalta. BD-menetelmän käyttöä tulee vielä tutkia lisää ennen kuin se mahdollisesti voidaan lisätä kansainvälisiin hoitosuosituksiin.

Suupatologian alaan kuuluva väitöstutkimus tehtiin suun terveystieteen tohtorinkoulutusohjelmassa (FINDOS) Helsingin yliopistoon kuuluvassa Haartman-instituutissa.

Väitöskirja tarkastettiin 2.10.2015 Helsingin yliopistossa.