Väitös: Työttömyys voi heikentää suunterveyttä
Useimmissa Euroopan maissa, Pohjoismaat ja Suomi mukaan lukien, erilaiset kansantalouden haasteet ja näiden seuraukset – kuten työttömyys – ovat olleet 2000-luvulla arkipäivää. Työttömyyden haitallisista vaikutuksista terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen on tieteellistä näyttöä, mutta työttömyyden merkityksestä suunterveydessä ja suunterveyskäyttäytymisessä ei juuri ole tietoa.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin työllisyyden ja työttömyyden yhteyttä suunterveyskäyttäytymiseen ja kliinisesti tutkittuun suunterveyteen. Lisäksi arvioitiin, tukevatko löydökset sitä olettamusta, että työttömyys altistaa huonolle suunterveydelle.
Aineistona käytettiin osia suomalaisia aikuisia edustavista Terveys 2000- ja Terveys 2011 -tutkimuksista, joissa osallistujille tehtiin kliinisiä terveystarkastuksia, haastatteluja ja kyselyjä. Tämän tutkimuksen kohdeväestönä olivat vuonna 2000 työikäiset (30–64-vuotiaat) aikuiset.
Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä poikkileikkaus- että pitkittäisasetelmia. Aineiston tilastollisissa analyyseissa käytettiin sekä tavanomaisia regressiomalleja että sekamalleja, joihin sisältyivät logistiset sekä lineaariset regressiomallit.
Tutkimuksessa todettiin, että työttömyyteen liittyi suuntervettä edistävien rutiinien riittämättömyys: työttömät harjasivat hampaitaan harvemmin, kävivät hammaslääkärissä epäsäännöllisesti ja käyttivät vähemmän ksylitolia kuin muut tutkitut. Lisäksi työttömyyteen liittyi useammin päivittäinen tupakointi ja tiheä alkoholinkäyttö. Työttömyyden ja sokerinkäytön tiheyden välillä ei havaittu yhteyttä. Työttömillä todennäköisyys kuulua suunterveyden kannalta ”yleisesti epäterveellisesti” käyttäytyvien ryhmään oli suurempi ja todennäköisyys kuulua ”yleisesti terveellisesti” käyttäytyvien ryhmään pienempi kuin muilla. Tulot ja koulutus vaikuttivat siihen, kuinka vahva työttömyyden ja suunterveyskäyttäytymisen yhteys oli.
Työttömiltä puuttui keskimääräistä enemmän hampaita, ja lisäksi heillä oli enemmän paikattuja hampaita sekä sellaisia hampaita, joissa oli syventyneitä – yli 4 mm tai yli 6 mm syviä – ientaskuja. Työttömyyden ja terveiden hampaiden lukumäärän välillä taas ei havaittu yhteyttä. Tutkittavan suunterveyskäyttäytyminen, tulot ja koulutus vaikuttivat siihen, kuinka vahva työttömyyden ja kliinisesti määritetyn suunterveyden yhteys oli.
Tämän tutkimuksen tulokset tukevat osittain olettamusta, jonka mukaan työttömyys ennustaa huonoa suunterveyttä. Voidaankin todeta, että työttömyys altistaa työikäisen henkilön merkittävässä määrin sekä riittämättömälle suun omahoidolle että huonolle suunterveydelle.
Väitöstutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen yksikössä.
Fouad Younis Hussien Al-Sudani
HLL (väit.)
VASTAVÄITTÄJÄ
Jorma Virtanen, professori
Oulun yliopisto
KUSTOS
Liisa Suominen, professori
Itä-Suomen yliopisto
ESITARKASTAJAT
Anne Nordrehaug Åstrøm,
professori
Bergenin yliopisto
Eino Honkala, professori
Tromssan yliopisto
OHJAAJAT
Liisa Suominen, professori
Itä-Suomen yliopisto
Miira Vehkalahti, dosentti
Helsingin yliopisto
Väitöskirja tarkastettiin 13.10.2017 Itä-Suomen yliopistossa
Verkkojulkaisun osoite: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2586-2/urn_isbn_978-…