Ikääntymisen myötä sairastavuus lisääntyy, ja samalla lääkkeiden käyttö yleistyy. Monilääkityksen eli polyfarmasian lisäksi myös väsymystä aiheuttavien lääkkeiden käyttö on ikäihmisillä yleistä. Väsymys on joko lääkehoidon tavoite tai haittavaikutus, ja väsyttäviä eli sedatiivisia lääkkeitä löytyy monista eri lääkeryhmistä, kuten psyykenlääkkeistä, epilepsialääkkeistä ja opioideista. Henkilön koko lääkityksestä aiheutuvaa sedaatiota eli sedatiivikuormaa voidaan mitata tähän tarkoitukseen suunnitellulla Sedative Load -mallilla.

Väsyttävien lääkkeiden on aiemmin osoitettu aiheuttavan syljenerityksen vähentymistä ja kuivan suun tunnetta. Osassa aiemmista tutkimuksista on myös löydetty yhteys väsyttävien lääkkeiden ja karieksen välillä, mutta toisaalta on tutkimuksia, joissa tätä yhteyttä ei ole pystytty osoittamaan. Joidenkin lääkkeiden on todettu vaikuttavan parodontiitin etenemiseen, mutta väsyttävien lääkkeiden yhteyttä parodontiittiin ei ole juurikaan tutkittu. Myöskään lääkitysten vaikutuksia suunterveyskäyttäytymiseen ei ole aiemmin tutkittu.

Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko sedatiivikuormalla yhteyttä suunterveyteen kotona asuvilla yli 75-vuotiailla henkilöillä. Tutkimuksessa tarkasteltuja suunterveyden osa-alueita olivat suun kuivuus (syljeneritys ja kserostomia), karies, parodontiitti sekä suunterveyskäyttäytyminen. Suunterveyskäyttäytymisen kartoituksessa selvitettiin harjaustottumukset, hammastahnan käyttö, plakkihampaiden lukumäärä ja hammaslääkärissä käynti. Tämän lisäksi haluttiin tarkastella antikolinergisen kuorman yhteyttä suun kuivuuteen ja verrata tuloksia siihen, mitä saatiin selville sedatiivikuorman ja suun kuivuuden yhteydestä.

Tutkimuspopulaatio oli alaotos Hyvän Hoidon Strategia -tutkimuksesta, johon osallistui 75 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia kuopiolaisia. Tutkimukseen otettiin mukaan vain hampaallisia, tupakoimattomia ja kotona asuvia henkilöitä (n = 159). Kaikki osallistujat kävivät läpi kokonaisvaltaisen geriatrisen tutkimuksen, kliinisen suun tutkimuksen sekä haastattelun.

Tulokset osoittivat, että sedatiivikuorma on yhteydessä vähentyneeseen syljeneritykseen mutta ei kuivan suun tunteeseen. Lisäksi sedatiivikuorma suurensi epäedullisen suunterveyskäyttäytymisen todennäköisyyttä. Tulosten perusteella sedatiivikuorma lisäsi karieksen mutta ei parodontiitin riskiä. Antikolinerginen kuorma taas oli yhteydessä vähentyneeseen leposyljen eritykseen ja kuivan suun tunteeseen.

Tämän tutkimuksen perusteella altistuminen väsyttäville lääkkeille siis on yhteydessä puutteelliseen suun omahoitoon sekä huonoon suunterveyteen. Tuloksia voivat selittää sedatiivisten lääkkeiden erilaiset farmakologiset vaikutukset. Iäkkäät potilaat, joilla on sedatiivisia lääkityksiä, tarvitsevatkin säännöllisiä suun terveystarkastuksia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.

Väitöstutkimus on tehty Oulun yliopistossa.