Suomalaiset purennan poikkeamia käsittelevät epidemiologiset tutkimukset ovat tähän asti keskittyneet tarkastelemaan lapsia ja nuoria. Purentavirheiden esiintyvyydestä suomalaisessa aikuisväestössä on tehty hyvin niukasti tutkimuksia, vaikka oikomishoitoon hakeutuvien aikuispotilaiden määrä on Suomessa viime vuosina lisääntynyt. Purennan rooli purentaelimistön toimintahäiriöiden (TMD) etiologiassa on edelleen yksi kiistanalaisimpia aiheita hammaslääketieteessä. Potilaat hakeutuvat oikomishoitoon pääasiallisesti esteettisistä syistä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää purennan poikkeamien esiintyvyyttä ja tutkia niiden yhteyttä kasvonpiirteisiin ja kasvojen estetiikkaan suuressa suomalaisaikuisten aineistossa. Lisäksi kartoitettiin purennan poikkeamien yhteyttä TMD:hen. Tutkimusjoukko koostui Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimukseen osallistuneista henkilöistä. Tätä tutkimusta varten kutsuttiin vuosina 2012–2013 suun terveystarkastukseen 3 150 henkilöä, jotka kuuluivat mainittuun kohorttiin. Kutsutuista 1 962 osallistui kliiniseen tutkimukseen, joka sisälsi purennan rekisteröinnin, purentafysiologisen tutkimuksen ja 2D-kasvovalokuvien ottamisen. Lisäksi tutkittavat täyttivät suunterveyttä kartoittavia kyselylomakkeita. Profiilivalokuvat analysoitiin pehmytkudosten kefalometristen lineaari- ja kulmamittausten avulla.

Yleisin purennan poikkeama oli sivualueen ristipurenta. Miehillä havaittiin enemmän purentavirheitä kuin naisilla, mitä ei ole aiemmin raportoitu Suomessa. Asymmetriset purennan poikkeamat olivat merkitsevästi yhteydessä TMD:hen; erityisen selkeä tämä yhteys oli sivualueen ristipurennan, saksipurennan, negatiivisen horisontaalisen ylipurennan sekä nivelaseman ja keskipurennan välisen liu’un (RCP–ICP) pituuden ja sivuttaisen deviaation osalta. Negatiivisen horisontaalisen ylipurennan taas todettiin vaikuttavan voimakkaasti kasvojen profiiliin. ANB-kulma oli merkitsevästi yhteydessä kasvojen arvioituun viehättävyyteen. Toisaalta oikomishoidon erikoishammaslääkärien ja maallikoiden näkemykset kasvojen viehättävyydestä erosivat toisistaan.

Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että purennan poikkeamat ovat yhteydessä purentaelimistön toimintahäiriöihin ja kiputiloihin keski-ikäisillä suomalaisilla aikuisilla. Työssä tutkittiin purennan piirteitä ja toimintaa sekä sellaisilla potilailla, jotka olivat saaneet oikomishoitoa joko lapsena tai aikuisena, että sellaisilla, joille ei ollut tehty oikomishoitoa. Näin saatiin epäsuorasti tietoa myös oikomishoidon pitkäaikaisvaikutuksista. Tutkimus osoitti, että lapsuudessa annettu oikomishoito on ollut Pohjois-Suomessa riittävää.

Väitöstutkimus on tehty Oulun yliopiston Suun terveyden tutkimusyksikössä.