Väitös: Näyttöjen suorituskyky hammaskuvien tulkinnassa eri valaistusolosuhteissa
Hammaslääketieteessä käytetään nykyään pääasiassa digitaalista kuvantamista. Lääketieteellisessä radiologiassa näyttöjen ja käyttöympäristön valaistuksen merkitys kuvien katseluun on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Hammaslääketieteellisten tutkimusten tuloksissa näiden tekijöiden vaikutuksista röntgenkuvien tulkintaan on ristiriitaisuutta. Hammaslääkäreiden tiedoissa näyttöjen, niiden kalibroinnin ja ympäröivän valaistuksen vaikutuksesta röntgenkuvan tulkintaan on puutteita.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla näyttöjen suorituskykyä panoraama- ja purusiivekekuvien tulkinnassa eri valaistusolosuhteissa. Tutkimuksessa vertailtiin tehdaskalibroitua (γ 2.2) ja DICOM GSDF -kalibroitua perusnäyttöä, tablettia (kolmannen sukupolven Apple iPad®) sekä 6 MegaPikselin (MP) lääketieteelliseen käyttöön tarkoitettua näyttöä. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli antaa suosituksia hammaslääketieteellisten röntgenkuvien katseluun soveltuvista näytöistä ja käyttöympäristön valaistuksesta.
Väitöskirjatutkimuksessa arvioitiin panoraama- ja purusiivekeröntgenkuvia satunnaisessa järjestyksessä neljältä eri näytöltä kirkkaassa ja hämärässä valaistuksessa. Tutkimuksessa arvioitiin sekä korkeakontrastisia anatomisia rakenteita että matalakontrastisia patologisia löydöksiä.
DICOM GSDF -kalibrointi voi parantaa patologisten löydösten tulkintaa panoraamakuvissa molemmissa valaistusolosuhteissa. DICOM GSDF -kalibrointi parantaa selvästi purusiivekekuvien hammaskiille- ja hammasluukarieksen tulkintaa erityisesti kirkkaassa valaistuksessa. Hammaslääkäreiden työskentelytilojen valaistus on yleensä kirkkaampi kuin tutkimuksessa käytetty, joten näyttöjen käyttöympäristön valaistusta tulisi laskea toimistovalaistusta vastaavaksi. Tällä vältetään liiallisen valon heijastuminen näyttöjen kuvaruudulle ja parannetaan näyttöjen kontrastia. DICOM GSDF -kalibroitua perusnäyttöä voidaan suositella käytettäväksi kalliiden medikaalinäyttöjen sijaan. Tästä saadaan myös selvää kustannushyötyä.
Tästä väitöskirjatutkimuksesta saatujen tulosten perusteella näyttää siltä, ettei tabletin käyttöä purusiivekekuvien tulkinnassa ole syytä rajoittaa. Kuitenkin koska dentiinikarieksen tulkinnassa panoraamakuvissa oli ristiriitaisuutta, tablettia tulee käyttää harkiten hammaskuvien tulkintaan. Tarvitaan lisätutkimusta tabletin kliinisestä käytöstä.
Väitöstutkimus toteutettiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Oulun yliopistollisen sairaalan
Medical Research Center -tutkimusryhmässä.
Väitöskirja tarkastettiin 27.11.2015 Oulun yliopistossa.
Soili Kallio-Pulkkinen
EHL
soili.kallio-pulkkinen@oulu.fi
VASTAVÄITTÄJÄ
Riitta Parkkola, professori
Turun yliopisto
KUSTOS
Miika T. Nieminen, professori
Oulun yliopisto
ESITARKASTAJAT
Kristina Hellén-Halme, professori
Malmö Högskola, Ruotsi
Sauli Savolainen, professori
Helsingin yliopisto
OHJAAJAT
Sisko Huumonen, dosentti
Turun yliopisto
Osmo Tervonen, professori
Oulun yliopisto
Miika T. Nieminen, professori
Oulun yliopisto
Verkkojulkaisun osoite:
http://urn.fi/urn:isbn:9789526209333