Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin uuden antimikrobiaineen vaikutusta ihmisen infektiosairauksia aiheuttavien mikrobien kasvuun sekä sen soveltuvuutta hampaiden juurikanavainfektioiden hoitoon.

Mikrobien vastustuskyky nykyisin käytössä oleville antimikrobiaineille on merkittävä lääketieteellinen ongelma. Uusilla mekanismeilla toimivien, paikallisesti vaikuttavien antimikrobiaineiden kehittäminen on tärkeää, jotta syvien infektioiden hoitoon tarkoitettuja mikrobilääkkeitä voitaisiin käyttää aiempaa maltillisemmin.

Hampaan juurikanavan mikrobi-infektio aiheuttaa apikaalisen parodontiitin eli tulehdusreaktion juuren kärjen läheisyydessä oleviin kudoksiin. Yleisimmin käytössä olevan juurikanavalääkkeen, kalsiumhydroksidin, tehosta on ristiriitaista tutkimusnäyttöä. Niissä tapauksissa, joissa infektio ei parane tavanomaisesta hoidosta huolimatta, tavallisin löydös on Enterococcus faecalis. Tällöin hoidoksi suositellaan huolellista desinfektiohuuhtelua ja useamman kerran uusittavaa, lyhytkestoista klooriheksidiinilääkitystä. Juurikanavainfektioiden hoitoon tarvitaankin uusia, turvallisia antimikrobiaineita, joilla on pitkäaikainen vaikutus.

Lactobacillus-bakteerit tuottavat proteiiniaineenvaihdunnassaan 2-hydroksi-isokapronihappoa eli HICA:a, jonka metaboloimiseen tarvittavia entsyymejä on tavattu vain muutamilla muilla mikrobeilla. Sen antimikrobitehosta on alustavaa näyttöä, mutta sen antimikrobikirjoa ei ole aiemmin selvitetty. HICA on ihmisen veriplasman normaali rakenneosa, ja myös ihmissolut metaboloivat ja käyttävät sitä proteiinituotantoon. HICA:a esiintyy hapattamalla valmistetuissa elintarvikkeissa luonnollisesti. Se on hyvin siedetty aine ja lieventää tulehdusreaktiota. Tämän tutkimuksen hypoteesina oli, että HICA vaikuttaa mikrobien aineenvaihduntaan ja voisi siksi mahdollisesti olla uusi, paikallisesti toimiva antimikrobiaine.

Tässä väitöstyössä HICA:n antimikrobista tehoa bakteereihin, hiivoihin ja rihmasienilajeihin selvitettiin pienerälaimennusmenetelmällä tehtyjen herkkyystutkimusten avulla. HICA:n soveltuvuutta hampaiden juurikanavainfektioiden hoitoon arvioitiin dentiinijauheen läsnäollessa in vitro sekä potilailta poistetuissa ja kokeellisesti infektoiduissa hampaissa ex vivo.

Tulokset osoittavat, että HICA tappaa laajakirjoisesti sekä grampositiivisia ja gramnegatiivisia bakteereita että hiivoja ja muita sienilajeja. Dentiinin vaikutus HICA:n antimikrobitehoon on vähäinen. HICA:n teho E. faecalikseen on poistettujen hampaiden juurikanavissa viikon lääkityksen jälkeen parempi kuin laajassa kliinisessä käytössä olevan kalsiumhydroksidin ja vähintään yhtä hyvä kuin klooriheksidiinin. Laajakirjoisen, pitkäkestoisen antimikrobitehonsa ja anti-inflammatorisuutensa vuoksi HICA voisi olla uusi vaihtoehto juurikanavainfektioiden hoitoon. Seuraavaksi sen hoitovaikutusta tulee arvioida kliinisissä kokeissa.

Väitökseen johtaneet tutkimukset on suoritettu Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Suun terveyden tutkimusyksikössä ja Helsingin yliopiston Suu- ja leukasairauksien osastolla.

Väitöskirja tarkastettiin 26.2.2016 Oulun yliopistossa.