Kipu on yleisin syy hakeutua lääketieteellisiin tutkimuksiin ja hoitoon. Normaalisti kipu on varoitusmerkki elimistöön syntyneestä vauriosta, mutta kroonistuessaan se ei enää toimi fysiologisena varoitusmerkkinä tai suojana, vaan muuttuu sairaudeksi. Lapsilla kipujen esiintyvyys vaihtelee eri tutkimusten mukaan 10 ja 83 prosentin välillä. Pään alueella päänsärky sekä purentaelimistön toimintahäiriöstä (TMD) johtuvat kivut ovat yleisimpiä yksittäisiä kiputiloja. Lapsuuden aikana elimistössä esiintyvät kivut voivat häiritä jokapäiväistä toimintaa. Ne voivat myös kroonistua ja jatkua aikuisikään saakka. Jotta kipujen kroonistuminen saataisiin estettyä, on tärkeää tunnistaa ja mahdollisuuksien mukaan ennaltaehkäistä niiden taustalla olevat riskitekijät.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon alakouluikäisillä lapsilla esiintyy kipuja ja purentaelimistön toimintahäiriöitä. Lisäksi tutkittiin elintapatekijöiden, sosioekonomisen taustan ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteyttä kipujen esiintyvyyteen. Kehon eri osissa ilmeneviä kipuja, elämäntapoja – kuten liikkumattomuutta ja liikuntaa, unenlaatua ja ruokailutapoja – sekä sosioekonomista taustaa ja psyykkistä hyvinvointia kartoitettiin kyselykaavakkeilla. Unen määrää mitattiin sydämen sykettä ja kehon liikkeitä rekisteröivällä laitteistolla. Muut kliiniset ja antropometriset mittaukset teki tutkimushoitaja tai lääkäri. Purentaelimistön toimintahäiriöt määritettiin hammaslääkärin tekemässä kliinisessä tutkimuksessa.

Tutkimus osoitti, että niin purentaelimistön toimintahäiriöt ja niihin liittyvät kivut kuin muuallakin elimistössä esiintyvät kivut ovat yleisiä jo alakouluikäisillä lapsilla. Yleisimpiä kiputiloja ovat päänsärky ja alaraajakivut. Voidaan todeta, että elämäntavoilla on merkitystä, sillä huonokuntoisilla ja vähän liikkuvilla kipuja oli enemmän. Aiemmin fyysisen kunnon yhteyttä kipuihin ei alakouluikäisillä lapsilla ole pystytty osoittamaan. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että huonolaatuinen uni, pääaterioiden jättäminen väliin sekä unenaikainen hampaiden narskuttelu olivat yhteydessä useammin esiintyviin aamupäänsärkyihin. Todettiin myös, että selkäkipua, päänsärkyä ja niska-hartiaseudun kosketusarkuutta oli selvästi enemmän niillä lapsilla, joilla esiintyi purentaelimistön toimintahäiriöitä.

Nämä tulokset auttavat tunnistamaan paremmin ne lapset, joilla on riski saada kipuja, ja puuttumaan kipujen syihin mahdollisimman varhain, jolloin krooniset kiputilat voidaan ehkäistä. Tutkimustulosten perusteella on suositeltavaa, että jo lapsilla hammaslääkärin tekemään tarkastukseen sisällytetään purentaelimistön toimintahäiriöiden tutkimus. Muitakin lasten
kipuja tutkittaessa ja hoidettaessa tulisi kiinnittää huomiota purentaelimistön toimintaan.

Väitöstutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopistossa osana biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus -seurantatutkimusta.