Tässä väitöstutkimuksessa havaittiin, että hampaiden erosiivinen kuluminen on yleinen löydös suomalaisilla keski-ikäisillä aikuisilla. Tutkimukseen osallistui lähes 2 000 46-vuotiasta suomalaista aikuista, ja lähes puolella heistä havaittiin erosiivista kulumista, joka vaatisi vähintään ennaltaehkäiseviä toimia. Vakavaa kulumista oli noin joka kymmenennellä. Miehillä riski erosiiviseen kulumiseen oli yli kaksinkertainen naisiin verrattuna. Lisäksi niillä tutkituilla, joilla oli paljon korjaavan hoidon tarvetta reikiintymisen vuoksi, oli muihin tutkittuihin verrattuna lähes kolminkertainen riski eroosiomuutosten löytymiseen. Erityisesti päivittäiset närästysoireet ja vähäinen syljeneritys olivat vakavan erosiivisen kulumisen riskitekijöitä. Uutena löydöksenä havaittiin myös, että pitkäkestoinen mutta matala-annoksinen alkoholinkäyttö on yhteydessä erosiiviseen kulumiseen pitkällä aikavälillä. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin tutkittujen geeniperimää selvittämällä kromosomeittain yksittäisiä emäsparin vaihdoksia (single nucleotide polymorphism, SNP). Havaitsimme, että alttius erosiiviseen kulumiseen saattaa osin selittyä perimällä: erityisesti hampaan kehitykseen osallistuvien geenien lähellä ilmeni tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia eroosiopotilaiden ja terveiden välillä.

Tutkimuksen tavoitteena oli myös kartoittaa 3D-mallien toimivuutta erosiivisen kulumisen arvioinnissa ja tutkia erosiivista kulumista arvioivan indeksin (The Basic Erosive Wear Examination, BEWE) toimivuutta sekä kliinisesti että 3D-malleilla. BEWE-indeksi näytti olevan luotettava menetelmä niin kliinisessä arvioinnissa kuin 3D-malleillakin. Alkava erosiivinen kuluminen oli jopa herkemmin havaittavissa 3D-malleista kuin kliinisesti. 3D-mallista tehtävä arvio ei kuitenkaan korvaa kliinistä tutkimusta, sillä vakava kuluminen jäi yksivärisistä malleista toisinaan havaitsematta.

Tutkimusta varten kutsuttiin vuosina 2012–2013 suun terveystarkastukseen 3 181 henkilöä, jotka kuuluivat Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiin. Kutsutuista 1 962 osallistui tutkimukseen. Kliinistä tutkimusta täydensivät vuosina 1997–1998 ja 2012–2013 tehdyt postikyselyt, verinäytteet ja hampaiston 3D-mallit.

Erosiivinen kuluminen näyttää olevan yleistä suomalaisessa aikuisväestössä – etenkin miehillä. Väitöstutkimus korostaa, että erosiivisen kulumisen syyt ovat monimuotoisia, ja antaa lisätietoa tämän sairauden diagnostiikan ja riskinarvioinnin tueksi. Jo tiedettyjen riskitekijöiden lisäksi yksilöllinen alttius erosiiviseen kulumiseen tulisi pitää mielessä riskikartoitusta tehdessä. Erosiivinen kuluminen on tärkeää diagnosoida varhain hyvän suunterveyden ylläpitämiseksi, ja BEWE-indeksi vaikuttaa soveltuvan diagnosointiin niin kliinisesti kuin 3D-malleillakin.

Väitöskirja on tehty Oulun yliopistossa.