Hammashoitoa pelkäävillä potilailla esiintyy usein liitännäisoireina ahdistuneisuutta, depressiota sekä useita muita kansainvälisissä tautiluokituksissa kuvattuja psykiatrisia oireita. Lisäksi jotkut persoonallisuuspiirteet liittyvät hammashoitopelkoon ja ovat yhteydessä myös sen muuttumiseen ajan myötä. Voidaankin olettaa, että hammashoitopelkoon vaikuttaa enemmän potilaan persoonallisuus kuin hänelle tehdyt hammashoitotoimenpiteet. Aiheesta on kuitenkin toistaiseksi niukasti tutkimustietoa.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, eroavatko pelkopotilaiden persoonallisuuspiirteet ei-pelkäävien potilaiden persoonallisuuspiirteistä, sekä kartoittaa, liittyykö hammashoitopelko yleiseen ahdistuneisuuteen tai depressiivisiin oireisiin. Lisäksi tehtiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus aiemmista tutkimuksista, joissa on selvitetty hammashoitopelon yhteyttä muihin em. tautiluokituksissa kuvattuihin oireisiin ja liitännäisfobioihin.

Tutkimuspopulaation muodosti 880 suomalaista yliopisto-opiskelijaa. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä, jossa osallistujille lähetettiin 181 kysymystä sisältävän NEO-PI-persoonallisuustestin suomenkielinen versio NESTA sekä Beckin ahdistus- ja depressiotestit. Hammashoitoa pelkäävien vastaajien osuus oli 6,6 % miehistä ja 12,2 % naisista. Hammashoitopelolla oli NESTA-persoonallisuustestissä huomattava positiivinen korrelaatio neuroottisuuteen ja lisäksi vähäisempi, mutta tilastollisesti merkitsevä, negatiivinen korrelaatio ekstroverttisuuteen. Pelko liittyi naisilla depressiivisiin oireisiin ja molemmilla sukupuolilla yleiseen ahdistuneisuuteen.

Systemaattiseen katsaukseen sisältyi 16 kriteerit täyttävää alkuperäistutkimusta, joissa oli mukana yhteensä 6 486 osallistujaa. Päälöydöksenä oli, että vaikea hammashoitopelko liittyy läheisesti muihin fobioihin, depressioon ja mielialahäiriöihin sekä useisiin muihin psykiatrisiin tiloihin.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että niin sanotuista viidestä suuresta persoonallisuuspiirteestä (neuroottisuus, ekstroverttisyys, sovinnollisuus, tunnollisuus ja avoimuus) neuroottisuus on selkeimmin yhteydessä hammashoitopelkoon. Neuroottisuus tarkoittaa alttiutta psykologiselle stressille, jonka henkilö kokee erityisesti ahdistuksena mutta myös muina kielteisinä tunteina. Lisäksi hammashoitopelko liittyi merkitsevästi yleiseen ahdistuneisuuteen ja depressiivisiin oireisiin. Sukupuolella oli merkitystä: naisilla pelon voimakkuus sekä sen korrelaatio yleiseen ahdistuneisuuteen ja depressiivisiin oireisiin olivat suuremmat. Hammashoitopelon komorbiditeetti muihin psykiatrisiin oireisiin ja tiloihin tuli selvästi esille myös systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa, vaikkakin alkuperäistutkimusten määrä oli rajallinen.

Väitökseen johtaneet tutkimukset tehtiin Oulun yliopistossa.