Ossi Miettinen
Purentaelimistön toimintahäiriöiden (TMD) etiologia on hyvin monitekijäinen. TMD-oireet ovat yleisiä ja voivat vaikuttaa suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun. Terveyskäyttäytymisen ja elämäntapatekijöiden yhteyttä TMD-oireisiin on aikaisemmin tutkittu hyvin vähän, eikä tällaisesta yhteydestä ole selkeää ja yhtenäistä näyttöä.
Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää TMD-oireiden esiintyvyyttä ja niiden yhteyttä terveyskäyttäytymiseen nuorilla aikuisilla, erityisesti varusmiehillä. Toiseksi tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan purentaelimistön toimintahäiriöiden psykososiaalisten osatekijöiden yhteyttä suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun TMD-potilailla.
Kahdessa osatyössä tutkimusaineisto koostui 13 819 varusmiehestä (keski-ikä 19,6 vuotta), jotka vastasivat TMD-oireita ja terveyskäyttäytymistä koskevaan kyselyyn. Heiltä mitattiin myös painoindeksi, ja heidän fyysistä kuntoaan arvioitiin neljällä eri kuntotestillä. Purentaelimistön toimintahäiriöihin liittyviä psykososiaalisia tekijöitä ja suunterveyteen liittyvää elämänlaatua taas tutkittiin otoksella, joka koostui 79 TMD-potilaasta ja 70 kontrollihenkilöstä. Suunterveyteen liittyvää elämänlaatua arvioitiin Oral Health Impact Profile (OHIP-14) -kyselyn avulla. Psykososiaalisia tekijöitä kartoitettiin suomenkielisillä Research Diagnostic Criteria for TMD (RDC/TMD) Axis II- instrumenteilla.
Tulosten perusteella eri TMD-oireiden esiintyvyys varusmiehillä oli 5,8 %–27,8 %.
Tutkimuksen tärkeimpiä löydöksiä oli, että tupakoinnilla ja säännöllisellä alkoholinkäytöllä on merkitsevä yhteys TMD-oireiden esiintyvyyteen. Oireita ilmeni sitä enemmän, mitä säännöllisempää ja runsaampaa käyttö oli. Lisäksi huomattiin, että huono fyysinen kunto, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja ylipaino liittyivät TMD-oireisiin.
Tutkimuksen toisessa osassa osoittautui, että TMD-potilaiden suunterveyteen liittyvä elämänlaatu oli heikompi kuin verrokkiryhmällä. Erityisesti psykososiaaliset riskitekijät, kuten toimintahaitta kivun vuoksi, masennus ja somatisaatio, heikensivät TMD-potilaiden elämänlaatua merkittävästi.
Tulokset osoittavat, että hammaslääkärien tulisi olla tietoisia TMD:n yleisyydestä etenkin nuorilla aikuisilla. TMD:n hoitostrategioiden pitäisi keskittyä sekä oireenmukaiseen hoitoon että ennaltaehkäisyyn – erityisesti tupakoinnin ja alkoholinkäytön vähentämiseen sekä liikunnan edistämiseen. Lisäksi TMD-potilaan hoitosuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon psykososiaaliset tekijät, jotka voivat vaikuttaa suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun.
Väitökseen johtaneet tutkimukset toteutettiin Oulun yliopistossa.
Temporomandibular disorders – prevalence of symptoms and association with health behaviors and oral health-related quality of life
Ossi Miettinen
EHL (väit.)
VASTAVÄITTÄJÄ
Timo Närhi, professori
Turun yliopisto
KUSTOS
Kirsi Sipilä, professori
Oulun yliopisto
ESITARKASTAJAT
Murat Mutluay, professori
Itä-Suomen yliopisto
Tommi Vasankari, professori, johtaja
UKK-instituutti
OHJAAJAT
Kirsi Sipilä, professori
Oulun yliopisto
Vuokko Anttonen, professori emerita
Oulun yliopisto
Antti Kämppi, dosentti
Helsingin yliopisto
Verkkojulkaisun osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-94-8069-2
