Tieto taidoksi - suun terveydeksi
HUSissa hoidettuja ameloblastoomatapauksia käsittelevässä väitöstutkimuksessa pohditaan, kannattaisiko ala- ja yläleuan ameloblastoomia vastaisuudessa tutkia ja esitellä kirjallisuudessa erillisinä ameloblastoomatyyppeinä. Kirjallisuuden perusteella radikaali kirurgia on edelleen suositeltavin hoitomenetelmä etenkin yläleuan alueella, jossa kasvaimet uusivat vielä useammin kuin alaleuassa.
Purenta muuttuu läpi aikuisiän. Digitaalinen purennan mallintaminen mahdollistaa toiminnallisen purennan tutkimisen.
Opiskelijoiden tekemät juurihoidot onnistuivat hyvin ja vastaavasti kuin kansainvälisissä tutkimuksissa. Terveyskeskushammaslääkärien juurihoidoista onnistui 67 %. Juurihoidon tulos on hyvä, kun hoito tehdään suositusten mukaisesti.
Väitöstutkimuksen perusteella huono suuhygienia voi altistaa autoimmuunisairauksille.
Familiaalisten tekijöiden, kuten perinnöllisten geneettisten mutaatioiden tai varhaisen HPV-altistuksen, vaikutus nuorena alkavaan pään ja kaulan alueen syöpään on suomalaisessa väestössä merkityksetön, ja vain hyvin pieni osuus näistä syövistä johtuu yksinomaan sukusolujen mutaatioista.
Parodontiittiriskin omaavat nuoret voidaan löytää jo ennen sairauden kliinisten merkkien ilmestymistä mittaamalla proimflammatoristen entsyymien pitoisuuksia suunesteessä.
Tutkimuksen perusteella odottavan äidin altistuminen ilmansaasteille kasvattaa ennenaikaisen synnytyksen ja kohtukuoleman riskiä myös vähemmän saastuneilla alueilla.
Väitöstutkimuksen perusteella biologisten merkkiaineiden IL-1β, IL-17A, MPO ja CRS määrittäminen sylkinäytteestä on potentiaalinen keino diagnosoida parodontiitti laajoissa väestötutkimuksissa.
Purentakiskohoito ei näytä tarjoavan lisäapua TMD-löydösten ja -oireiden lievittämiseen tai elämänlaadun parantamiseen.
Ajan kuluessa uniapneakiskohoidon hoitovaste ja samalla sitoutuminen hoitoon heikkenivät monella tutkittavalla.
