Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Väitöstyössä esitettiin uutta tietoa endotoksemiasta ja parodontiitin patogeenien aiheuttamasta immuunivasteesta suun infektiosairauksien ja sydän- ja verisuonisairauksien mahdollisena yhdyssiteenä. Tutkimuksen perusteella varsinkin niille henkilöille, joilla on muitakin kardiometabolisia riskitekijöitä, tulisi tehdä terveystarkastuksen osana huolellinen suun tutkimus infektiosairauksien varalta.
Väitöstutkimuksen tulokset tukevat osittain sitä olettamusta, että työttömyys ennustaa huonoa suunterveyttä. Työttömyys altistaa työikäisen henkilön merkittävässä määrin sekä riittämättömälle suun omahoidolle että huonolle suunterveydelle.
Väitöstutkimuksessa todettiin, että munuaissairauksista erityisesti diabeettista nefropatiaa sairastavien potilaiden suunterveyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Näiden potilaiden parodontaaliterveys oli erityisen heikko niin predialyysi- kuin seurantavaiheessakin.
Väitöstutkimus paljasti, että kansainvälisiä ohjeistuksia ja suosituksia noudatetaan lasten hammaslääketieteellisessä ekstraoraalikuvantamisessa puutteellisesti. Koko suun terveydenhuollon tiimi ja erityisesti ortodontit tarvitsevat lasten säteilysuojeluun liittyvää tietojen ja taitojen päivitystä sekä lisäkoulutusta, jotta kuvantamiskäytännöt kehittyisivät
11-16-vuotiailla tehdyn väitöstutkimuksen perusteella hammashoitopelkoon kannattaisi puuttua jo lapsuudessa tai nuoruudessa. Hammashoitopelon ehkäisy ja hoito tulisi suunnitella ja toteuttaa yksilöllisesti. On tärkeää ottaa huomioon hammashoitopelon monimuotoisuus ja sen vaikutukset suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun.
Väitöstutkimuksen perusteella endopeptidaasi matriksin metalloproteinaasi 8 (MMP-8) ja sen pääsäätelijänä toimiva matriksin metalloproteinaasin kudosestäjä (TIMP-1) ovat lupaavia sydän- ja verisuonitautien sekä kuoleman biologisia merkkiaineita eli biomarkkereita. Niiden avulla riskipotilaat voidaan tunnistaa jo varhain, ja niistä on hyötyä myös akuutin sydäntapahtuman diagnostiikassa.
Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että suun punajäkälän etiologia on monitekijäinen. Osalla potilaista suun punajäkälän ja kilpirauhasen vajaatoiminnan välillä näyttää olevan yhteys. Suun punajäkälän paikallishoidossa takrolimuusi vaikuttaa yhtä tehokkaalta kuin triamsinoloniasetonidi.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin kehitysyhteistyönä toteutetun lasten suunterveyden edistämisohjelman vaikuttavuutta Pohjois-Koreassa. Hoitamattoman karieksen määrä oli alkutilanteessa suuri, mutta se pieneni seurantajakson aikana merkittävästi. Kehittyvissä maissa tehtävässä suunterveyden edistämistyössä tulisi korostaa sokeripitoisten välipalojen käytön rajoittamista.
Väitöstutkimuksessa testattiin lyhytkuitukomposiitin eli lasikuitu-dimetakrylaattimuovin pitkaikaiskestävyyttä ja mekaanisia ominaisuuksia paikka-aineena in vitro -olosuhteissa. Ilmeni, että lyhytkuitukomposiitin käyttäminen estää alkavan murtuman etenemistä paikka-aineessa.
Väitöstyössä tutkittiin kouluikäisten lasten karieksen ehkäisyä ja kariesvaurioiden havainnointia alhaisen kariestason väestössä. Neljä vuotta kestäneessä tutkimuksissa havaittiin, että tutkimuksen lopussa huomattavalla osalla lapsista oli kariesvaurioita, joita ei ollut todettu kliinisessä suun tutkimuksessa. Röntgenkuvaus onkin suositeltava osa kariesdiagnostiikkaa.
