Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio ja ateriarytmi tukevat hyvää suunterveyttä. Suomalaisilla on kuitenkin parannettavaa ravitsemussuositusten noudattamisessa. Ongelmana eivät ole yleensä yksittäiset ruoka-aineet, vaan tottumukset kokonaisuudessaan.
Ravitsemussuositusten tarkoituksena on edistää kaikenikäisten terveyttä. Tutkimusten mukaan ravitsemus vaikuttaa mm. sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden, verenpainetaudin, eräiden syöpien, tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden, osteoporoosin ja hammaskarieksen syntyyn. Suomalaisilla on parannettavaa esimerkiksi ateriarytmin noudattamisessa, kasvisten käytössä sekä hiilihydraattien ja rasvojen laadussa. Esimerkiksi suositeltu kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö toteutuu huonosti suomalaisaikuisilla. Suositus on 500 g vuorokaudessa, mutta keskimäärin miesten päiväannos on 316 g ja naisilla 380 g.
Moni tuntee terveellisen ravitsemuksen perusperiaatteet, mutta on myös niitä, jotka eivät tunne suosituksia tai eivät osaa noudattaa suosituksia käytännössä.
– Osa on hämmentynyt ristiriitaisista tiedoista, joita saattaa levitä esim. sosiaalisessa mediassa, muistuttaa ravitsemustieteen apulaisprofessori Kirsi Laitinen.
Säännöllisyys suojaa hampaita
Suunterveyden kannalta yksi merkittävimpiä ruokatottumuksia on säännöllinen ateriarytmi, joka mahdollistaa hampaiden toipumisen happohyökkäyksistä aterioiden välillä. Säännöllinen ruokailu vähentää myös napostelun tarvetta ja pitää ateriakoon maltillisena. Ravitsemussuositusten mukaan 5–6 (aamupala, lounas, välipala tai kaksi, päivällinen ja iltapala) aterian malli tukee terveyttä, mutta suomalaisille kertyy keksimäärin yli seitsemän ateriakertaa päivässä.
Esimerkiksi henkilöstöravintolassa ruokailu edistää suositusten toteutumista. Päiväkoti-, koulu- ja työpaikkaruokailu tasaavat myös väestöryhmien välisiä eroja ruokavalioissa.
Lihavuuden hoito on myös suun hoitoa
Sekä lihavuuden että hammasterveyden taustalla on samoja tekijöitä: runsas sokeripitoisten juomien ja ruokien syöminen sekä naposteleva ateriarytmi. Tutkimuksissa on havaittu pienten lasten kohdalla yhteys hampaiden reikiintymisen ja lihavuuden välillä. Ravitsemussuosituksissa korostetaan energiatiheiden tuotteiden vaihtamista ravintoainetiheisiin tuotteisiin.
– Todennäköisesti toimet, jotka kohdistuvat terveyttä edistävän ruokavalion toteutumiseen, pienentävät lihomisen ja samalla mahdollisesti myös karieksen riskiä, sanoo Kirsi Laitinen.
Sokeripitoisten ruokien ja juomisen lisäksi suunterveyteen vaikuttavat happamat tuotteet, jotka voivat aiheuttaa hampaiden kemiallista kulumista eli eroosiota. Makeat ja happamat tuotteet tulisikin nauttia aterioiden yhteydessä. Erityisesti kasvisruokavaliota noudattavien tulisi kiinnittää huomiota kasvaneeseen eroosioriskiin.
Suunterveyttä tukevat ravintotottumukset:
- Säännöllinen ateriarytmi – ei napostelua
- Sopivat välipalat – ei makeisia tai makeita ja happamia juomia
- Vesi janojuomana
- Ksylitolin käyttö
Tällä viikolla 9.-13.11.2020 vietetään myös ravitsemustieteen teemaviikkoa. Lue lisää: https://suomenravitsemustieteenyhdistys.fi/ravitsemusviikko-2020-ennakkotiedote/
Lisätiedot:
Apulaisprofessori (ravitsemustiede) Kirsi Laitinen, kirsi.laitinen (at) utu.fi, p. 050 379 7010
Viestinnän asiantuntija (Apollonia) Annika Nissinen, annika.nissinen (at) apollonia.fi, p. 040 7796 435
Hammaslääkäripäivät 12.–14.11.2020: https://www.hammaslaakaripaivat.fi/
