Lasten oikomishoidolla on optimaalinen ajankohta, jossa hyödynnetään lapsen kasvua. Koronaepidemian aiheuttama hoitovelka ja hoitojonot aiheuttavat haasteita oikomishoidolle. Suurissa kaupungeissa on yhä satoja, jopa yli tuhat lasta jonoissa, vaikka jonojen purkuun panostetaan kaikkialla.
Terveyskeskusten tarjoamaan oikomishoitoon päätyy noin joka kymmenes lapsi. Purentapoikkeamat ja luustolliset virheet eivät parane itsestään iän myötä, vaan vaativat hoitoa erilaisten oikomiskojeiden avulla. Tavoitteena on saada optimaalinen lopputulos mahdollisimman lyhyellä ja tehokkaalla tavalla sekä mahdollisimman vähäisellä haitalla. Erityisen tärkeää on oikomishoidon oikea ajoitus.
– Kasvua ohjaavissa hoidoissa liian myöhään aloitettu hoito ei toimi, jos potilas ei enää kasva; aikaisin aloitettu hoito kestää liian pitkään, toteaa erikoishammaslääkäri Eeva Melaluoto.
Pääosin oikomishoidot toteutuvat oikea-aikaisesti, mutta ruuhkat, resurssipula ja esimerkiksi koronaepidemia lisäävät riskiä viiveille. COVID-19-viruksen aiheuttaman sulun aikana keväällä 2020 oikomishoidot supistettiin minimiin ja suuri määrä potilasaikoja peruttiin. Tämänhetkinen jonotilanne vaihtelee suurissa kaupungeissa: osin jonotetaan hoidon tarpeen arviointiin, osin oikomishoidon aloitusta tai seurantaa. Erityisesti hoidon aloitukset voivat nyt viivästyä, ja vaikutukset heijastuvat 1–2 vuotta eteenpäin. Ideaalinen hoitoajankohta saatetaan hukata jonottaessa.
– Osa kevään peruutetuista hoitoajoista on edelleen kutsumatta. Oikomishoidon tarpeen arviointi -päivien määrät ovat myös romahtaneet aiemmasta. Koronan ja hoitovelan takia kontrollivälit ovat venyneet pitkiksi. Tällä hetkellä hoitoonpääsy on paikoin ruuhkautunut, mistä voi seurata ideaaliajankohdan menettäminen, kertoo hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Emma Juuri.
Jonoihin vaikuttaa myös tehostettu lasten ja henkilökunnan suojaaminen, mikä pidentää hieman vastaanottoaikaa. Ruuhkien purkuun panostetaan kuitenkin nyt monin tavoin, kuten esimerkiksi ilta- ja viikonlopputöin, ja kiireellisimmin hoitoa tarvitsevat priorisoidaan.
Lapsen kasvua ja kasvupyrähdystä hyödynnetään oikomisessa
Lasten purentaa ja kasvojen kehitystä normalisoidaan ja korjataan, kun valtakunnalliset hoitoonpääsyn kriteerit täyttyvät. Hoidon kestoon vaikuttavat lapsen kasvu, kasvun vaihe ja se miten potilaan kudokset biologisesti vastaavat hoitoon. Tärkeä hoidon onnistumiselle on myös potilaan oma sitoutuminen hoitoon.
Oikomishoidossa hyödynnetään lapsen kasvua, ja merkityksellistä on etenkin lapsen kasvupyrähdyksen eli nopean kasvun ajoittuminen. Luuston kasvua voidaan arvioida iästä, pituuskasvun seurannasta ja luustosta tehdystä maturiteettiarviosta (käden ja ranteen luut tai kaulanikamat).
Kasvojen luuston kasvu tapahtuu eri aikaan eri suunnissa. Kasvojen leveyskasvu päättyy ennen puberteetin kasvupyrähdystä, mutta pystysuuntainen ja alaleuan eteenpäin suuntautuva kasvu jatkuvat vielä kasvupyrähdyksen aikana. Esimerkiksi kapean hammaskaaren levittäminen tulisi tehdä ennen leveyskasvun päättymistä, ja kasvupyrähdystä voidaan hyödyntää esim. alaleuan eteenpäin tuomisessa.
Tytöillä kasvupyrähdyksen huippu on keskimäärin 11-vuotiaina ja pojilla 14-vuotiaina. Ikähaitaria voi kuitenkin olla molempiin suuntiin. Tuoreessa EHL Marjut Evälahden väitöstutkimuksessa todettiin, että pojilla on selkeämpi kasvupyrähdys alaleuassa kuin tytöillä. Tutkimuksen mukaan pojilla oli myös monissa kasvon mitoissa myöhäiskasvua 20–25-vuotiaina.
Lisätietoja:
Erikoishammaslääkäri Eeva Melaluoto, eeva.melaluoto (at) hotmail.com, p. 040 5872 779
HLT, erikoishammaslääkäri Emma Juuri, emma.juuri (at) helsinki.fi. p. 040 7230 556
Viestinnän asiantuntija (Apollonia) Annika Nissinen, etunimi.sukunimi@apollonia.fi, p. 040 7796 435
Hammaslääkäripäivät 12.–14.11.2020: https://www.hammaslaakaripaivat.fi/
