Hampaat pitää harjata kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla, painottaa päivitetty karieksen hallinnan Käypä hoito -suositus. Hampaiden terveys ei ole itsestäänselvyys, vaan tarvitaan päivittäisiä toimia. Suomalaisilla onkin edelleen parannettavaa hampaiden puhdistuksessa. Uudistettu suositus korostaa erityisesti omahoidon ja fluorin merkitystä reikiintymisen ehkäisyssä, säännöllisiä hammashoitokäyntejä sekä ikäihmisten tarvitsemaa apua suun omahoitoon.
Karies on edelleen maailmanlaajuisesti yksi yleisimpiä sairauksia. Tutkimuksen mukaan 99 prosentilla työikäisistä suomalaisaikuisista on hampaissaan merkkejä karieksesta.
Päivittäinen karieksen hallinta on toteutettavissa yksinkertaisin toimin. Hampaiden reikiintymisen eston keinoja ovat: hyvä suuhygienia, riittävä fluorin käyttö, säännöllinen ateriarytmi sekä sokeripitoisten ruokien ja juomien runsaan ja tiheän käytön välttäminen. Vähintään kaksi kertaa päivässä hampaansa harjaavien osuus on kasvanut 2000-luvulla, mutta suomalaisten hampaiden puhdistuksen tavat ovat osoittautuneet kansainvälisessä vertailussa vieläkin melko huonoiksi. Harjaussuositus toteutuu alle puolella pikkulapsista, ja viimeisimmän väestötutkimusten mukaan (FinTerveys 2017) 30–64-vuotiaista naisista 81 % harjaa hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä ja miehistä 57 %.
– Yhteisenä tavoitteena on nostaa kaiken ikäisten suomalaisten harjaus hyvälle pohjoismaiselle tasolle eli kaksi kertaa päivässä fluorihammastahanalla. Harjaus on kustannustehokkain ja helpoin tapa edistää suunterveyttä, toteaa emerita prof. Vuokko Anttonen.
Suun omahoitoon tukea tarvittaessa
Kaikilla (mm. pikkulapset, ikäihmiset ja laitoshoidossa olevat), jotka eivät itse pysty huolehtimaan omahoidosta, on oikeus avustettuun päivittäiseen hyvään suuhygieniaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää hoivapalveluissa ja laitoshoidossa oleviin ikäihmisiin. Tutkimusten mukaan ympärivuorokautisen hoivan asukkaista yli 80 % on keskivaikeasti tai vaikeasti muistisairaita, jolloin he tarvitsevat suunsa puhdistamiseen toisen henkilön apua.
– Riippumatta siitä, missä ikäihminen asuu, suun omahoitoon tulee saada apua. Hoitoketju ei saa katketa iän takia, toteaa Vuokko Anttonen.
Muistisairauksien Käypä hoito -suositukseen on tehty myös kohdennettu päivitys koskien muistisairaiden suunterveyttä. Uusi sisältö on tehty yhteistyössä Karies-työryhmän kanssa. Tutustu Muistisairaudet-suositukseen »
Fluoria pienestä pitäen
Suositus korostaa fluorin merkitystä reikien ehkäisyssä. Hampaat suositellaan harjattavaksi fluorihammastahnalla kahdesti vuorokaudessa kahden minuutin ajan (2x2xfluori). Suositusta on muutettu alle 3-vuotiaiden osalta siten, että myös heidän hampaansa harjataan kahdesti päivässä pienellä määrällä fluorihammastahnaa (1000–1100 ppm). Harjaamisen jälkeen kannattaa välttää suun huuhtelua runsaalla vedellä, sillä se saattaa heikentää fluorihammastahnan vaikutusta.
Säännöllisesti hammaslääkäriin
Jos karieksen hallinta ei onnistu pelkästään terveellisin elintavoin ja omahoidon keinoin, korostuu suunterveyden ammattilaisten rooli. Säännölliset hammashoitokäynnit ovatkin tärkeitä. Reikiintymisen riskiä voivat lisätä muun muassa vähentynyt syljeneritys, hammashoitopelko, tietyt sairaudet ja syljen eritystä vähentävä lääkitys. Ammattilaiset selvittävät reikiintymisen syitä eli kariesriskin ja tekevät sen perusteella yksilöllisen hoitosuunnitelman reikiintymiskierteen katkaisemiseksi. Vastaanotolla pystytään myös havaitsemaan alkavat kariesvauriot ja pysäyttämään niiden eteneminen, jolloin paikkaushoidon tarvetta ei ehkä tule.
Hampaiden terveys on olennainen osa kaikkien kokonaisterveyttä. On tärkeää, että asia tiedostetaan ja suunterveyttä edistetään kodeissa, päiväkodeissa, koulussa, harrastustoiminnassa sekä laitos- ja sairaalahoidossa.
Karieksen hallinnan ja hampaan paikkaushoidon Käypä hoito -suositusten yhteinen Hampaassa reikä – eikä! -potilasversio on julkaistu vuonna 2019. Tutustu potilasversioon »
Tutustu karieksen hallinnan Käypä hoito -suositukseen »
Lisätietoa suosituksen eri osa-alueista saa mm. seuraavilta henkilöiltä:
Emerita prof. Vuokko Anttonen – suositusryhmän puheenjohtaja: vuokko.anttonen (at) oulu.fi
FT, suuhygienisti, TtM Mirkka Järvinen – motivoiva haastattelu: miinra (at) utu.fi
HLT Kaija Komulainen – karieksen hallinta ikäihmisillä: kaija.komulainen (at) dnainternet.net
Professori, EHL Marja-Liisa Laitala – sokerin käytön vähentäminen, ksylitoli ja ravintoasiat karieksen hallinnassa: marja-liisa.laitala (at) oulu.fi
Kariesopin dosentti, EHL Kaisu Pienihäkkinen – fluorin käyttö karieksen hallinnassa: kaipie (at) live.fi
HLT, EHL Eija Salmela – karieksen hallinta lapsilla: eija.salmela (at) helsinki.fi
Lisätietoa:
Vuokko Maria Nummi, viestintäpäällikön sijainen, Duodecim: vuokko.nummi (at) duodecim.fi, p. 040 840 6909
Annika Nissinen, viestinnän asiantuntija, Apollonia: annika.nissinen (at) apollonia.fi, p. 040 779 6435
