Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia / Käypä hoito
Paikkaushoito muodostaa merkittävän osan suun terveydenhuollon kustannuksista. Uusi hampaan paikkaushoidon Käypä hoito -suositus muistuttaa, ettei karies kuitenkaan pysähdy paikkaamalla, vaan suunhoitoa tehostamalla ja ruokatottumuksia muuttamalla. Jos paikka on valmistettava, tulisi siitä tehdä pitkäikäinen ja samalla katkaista paikkauskierre puuttumalla reikiintymisen syihin.
Suomessa tehdään vuosittain yhteensä yli 3 miljoonaa paikkaushoitotoimenpidettä. Jopa puolet hammaslääkärien työajasta kuluu hampaiden paikkaamiseen ja paikkojen korjaamiseen, vaikka paikkaushoidon yleisin syy, karies, on estettävissä ja pysäytettävissä yksinkertaisin keinoin. Karieksen lisäksi hampaita joudutaan paikkaamaan hampaan tai paikan lohkeamisen sekä hampaiden kulumisen aiheuttamien vaurioiden takia.
Karies ei pysähdy paikkaamalla. Paikkaamalla estetään vain hampaassa olevan kariesvaurion suureneminen ja mahdollistetaan hampaiston kunnollinen puhdistaminen. Karieksen hoidossa ensisijainen tavoite on hampaiden reikiintymisen estäminen puuttumalla riskitekijöihin ja karieksen aiheuttamien vaurioiden etenemisen pysäyttäminen (ks. Käypä hoito -suositus karieksen hallinnasta).
– Kariesta hoidetaan ensisijaisesti hyvän omahoidon, fluoridien käytön ja järkevän ruokavalion avulla. Potilaan oma rooli on hyvin tärkeä. Hammaslääkäri ja potilas voivat saada aikaan tuloksia aktiivisella yhteistyöllä, painottaa HLT, EHL Helena Forss.
– Paikkaus tulee kyseeseen vasta, jos kariessairautta ei ole saatu pysähtymään ja kariesvauriot ovat edenneet pitkälle.
Kariesvaurioita ja siten myös paikkaushoidon tarvetta on aikuisväestössä eniten yli 65-vuotiailla. Pienimpien lasten paikkaushoidon tarve on vähentynyt yleisesti 1980-luvulta alkaen, mutta samalla laajat kariesvauriot kasautuvat pienelle joukolle pikkulapsia. Riskit karieksen lisääntymiselle kasvavat murrosiässä ja tuolloin myös paikkaushoitoa vaativien kariesvaurioiden määrä lisääntyy selvästi.
Kun kariesvaurio ulottuu vasta hampaan uloimpiin kerroksiin, ei vauriota lähdetä useinkaan paikkaamaan aikuisten pysyvissä hampaissa. Tuolloin tavoitteena on vaurioituneen pinnan pitäminen puhtaana. Apuna voidaan tarvita tehostettua fluoridien käyttöä. Sen sijaan lasten maitohampaissa reiät etenevät nopeasti ja hoitoon tulisikin hakeutua heti, kun reikiä havaitaan.
Kun paikkauksen tarvetta on, paikka tulisi tehdä mahdollisimman kestäväksi ja pitkäikäiseksi. Suositus on tehdä paikkaus valmiiksi yhdellä kertaa ilman väliaikaisia täytemateriaaleja aina, kun se on mahdollista. Yleisin paikkausmateriaali on yhdistelmämuovi. Keraamisia paikkoja voidaan käyttää laajoissa poskihampaiden korjauksissa. Maitohampaiden laajoissa vaurioissa suositellaan teräskruunuja. Amalgaamista ollaan luopumassa vuoteen 2030 mennessä. Hammaslääkäri valitsee täytemateriaalin vaurion laajuuden ja sijainnin mukaan ja suunnittelee hoidon yhteistyössä potilaan kanssa. Joskus hampaan poisto voi olla terveyden kannalta paras vaihtoehto.
Tärkeä osa hampaiden paikkaushoitoa on hoidon hyvä seuranta.
– Paikkaushoidon ja samalla karieksen pysäytyshoidon tuloksia tulisi seurata kunnolla. Tämä ei nykytilanteessa toteudu riittävästi. Vain karieksen hallinnalla saadaan ”paikkauskierre” katkaistua, muistuttaa Helena Forss.
Hampaan paikkaushoidon Käypä hoito -suositus
Lisätietoja:
HLT, EHL, Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja Helena Forss, forsshelena (at) gmail.com, p. 050 363 3132
HLT Teemu Taipale, teemutaipale72 (at) gmail.com, p. 050 370 9542
HLT, EHL (lasten hammashoito) Helena Yli-Urpo, helena.yliurpo (at) gmail.com, p. 050 590 1509
HLT, EHL, Käypä hoito -toimittaja Marja Pöllänen, marja.pollanen (at) duodecim.fi, p. 040 723 5818
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseuran asettama työryhmä on laatinut Hampaan paikkaushoito Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti.
