Vuonna 2017 korvattiin 349 hammassairauksiin liittyvää potilasvahinkoa, mikä oli noin 15 % kaikista korvatuista potilasvahingoista. Suun terveydenhuollossa juurihoidot, proteettiset hoidot ja leikkaustoimenpiteet ovat pysyneet vahinkolistan kärjessä. Potilasvakuutusjärjestelmän tarkoitus on turvata kaikkia osapuolia.
Noin 10 % saapuneista potilasvahinkoilmoituksista ja noin 15 % korvatuista potilasvahingoista kuuluivat suunterveyteen. Vuonna 2017 Potilasvakuutuskeskukseen tuli 980 vahinkoilmoitusta suunterveydenhuoltoon liittyen ja myönteisiä korvauspäätöksiä annettiin 349.
Suun terveydenhuollossa suurin osa korvatuista vahingoista syntyy juurihoidossa, proteettisessa hoidossa ja leikkaustoimenpiteissä. Vuonna 2017 juurihoitoon liittyviä korvattavia vahinkoja oli 127 kpl, proteettiseen hoitoon liittyviä vahinkoja 90 kpl ja leikkaustoimenpiteisiin liittyviä vahinkoja 45 kpl. Nämä ovat kolme ryhmää kattoivat 3/4 kaikista suun terveydenhuollon vahingoista.
Juurihoidot ovat olleet pitkään listan kärjessä mm. yleisyytensä ja toisaalta myös kiireen takia.
– Juurihoitotoimenpiteitä tehdään verrattain paljon. Ne ovat yleisiä esim. päivystyksessä, jossa aikaa on rajallisesti. Ylipäätään liian lyhyet hoitoajat ja kiire voivat johtaa vahinkoon. Lisäksi, vaikka käytettävissä olevat laitteet ja instrumentit ovat kehittyneet paljon viime vuosikymmeninä, vaativimmissa tilanteissa nekään eivät välttämättä takaa hoidon onnistumista, arvioi kariologian ja endodontian erikoishammaslääkäri Jussi Furuholm.
– Olisi erittäin suositeltavaa, että kaikki juurihoitoja tekevät hammaslääkärit osallistuisivat säännöllisesti täydennyskoulutukseen ja noudattaisivat juurihoidon Käypä hoito -suositusta.
Potilasvahinkoilmoitusten määrän jatkuva kasvu taittui vuonna 2017, mutta ilmoitusmäärä oli kuitenkin edelleen suurempi kuin vuonna 2015. Suunterveyden osalta vahinkoilmoitusten määrä on lähtenyt hienoiseen laskuun vuoden 2017 jälkeen.
– Toivottavasti syynä olisi vahinkojen väheneminen ja potilasturvallisuuden parantuminen, mutta tarkkoja syitä on vaikea arvioida, pohtii korvauspäällikkö Elina Muukkonen Potilasvakuutuskeskuksesta.
– Kyse voi olla myös vuosittaisesta satunnaisesta vahinkoilmoitusten määrän vaihtelusta.
Potilasvakuutusjärjestelmä ei ole syyllisten etsintää varten
Vuonna 1987 käyttöön otettu lakisääteinen potilasvakuutusjärjestelmä on tarkoitettu kaikkien osapuolten, sekä potilaan että hoitohenkilökunnan turvaksi. Potilasvakuutusjärjestelmä ei ole syyllisten etsintää varten, vaan perustuu ensisijaisesti vältettävyyden periaatteelle. Korvausperusteen täyttyessä järjestelmä maksaa potilaalle rahallisen korvauksen vahingosta.
– Potilasvahinkoilmoitusten ja annettujen korvauspäätösten avulla voidaan parantaa potilasturvallisuutta. Potilasvakuutuskeskus toivoo, että hoidossa esille tulleet vahinkoilmoitukset sekä annetut korvauspäätökset käydään avoimesti läpi hoitopaikoissa ja niistä otetaan mahdollisuuksien mukaan opiksi toimintaa muokkaamalla tai kehittämällä, toteaa korvauspäällikkö Elina Muukkonen.
Lisätietoja:
Korvauspäällikkö Elina Muukkonen, elina.muukkonen (at) vakuutuskeskus.fi, p. 040 4504 604, www.pvk.fi
EHL (kariologia ja endodontia) Jussi Furuholm, jussi.furuholm (at) fimnet.fi, p. 045 678 3698
