Hammaslääkäriliiton työmarkkinatutkimuksen vastaajista peräti joka toinen koki saaneensa viimeisen 12 kuukauden aikana liian vähän täydennyskoulutusta. Ennen koronaa, vuonna 2019, näin ajatteli vähän useampi kuin joka neljäs (28 %) hammaslääkäri. Suunta on todella huolestuttava, ja näyttääkin siltä, että pandemia-aika on tuonut hoitovelan lisäksi osalle hammaslääkäreistä täydennyskoulutusvelkaa.
Syitä on varmasti monia. Keväällä 2020 täydennyskoulutukseen rohkaistiin, kun vastaanotot ajoivat toimintaa alas. Ennen kuin virtuaaliset järjestämistavat saatiin käyttöön, koulutuksia samalla myös peruttiin ja siirrettiin. Pandemian rajoitukset tekivät myös osansa. Virtuaalikoulutus ei sovi kaikkeen ja siitä valitettavasti jää pois kollegojen kohtaaminen.
Myös oppimisen kannalta keskustelut kollegojen kanssa ovat tärkeitä. Tietotekniset ongelmat ja puutteet omissa tietoteknisissä taidoissa sekä kuntien säästöt on myös mainittu täydennyskoulutusta vaikeuttaviksi tekijöiksi.
Hammaslääkäri – millainen on sinun koulutussuunnitelmasi? Nyt on hyvä hetki käydä se läpi itse ja yhdessä työnantajan kanssa. Apua ja vinkkejä tähän saa Hammaslääkäriliiton, Apollonian ja Terveyskeskushammaslääkäriyhdistyksen yhteisestä suosituksesta ammatillisen osaamisen suunnitelmalliseksi kehittämiseksi. Kliinisten taitojen lisäksi osaamistarpeiden arvioinnissa on hyvä pitää mielessä myös muut osa-alueet, kuten esimerkiksi digitaaliset taidot, moniammatillisuuden kehittäminen, johtamistaidot, lainsäädäntö ja etiikka.
Kun osaamistavoitteet on asetettu, on hyvä miettiä, miten niihin päästään. Osaamista voi kehittää luentokoulutusten lisäksi myös webinaareissa, verkkokoulutuksissa, katsomalla videotallenteita sekä perehtymällä ammattikirjallisuuteen. Nykyaikana maantieteelliset etäisyydet eivät ole enää kouluttautumisen esteenä.
On tärkeää myös dokumentoida oma osaamisen kehittyminen esimerkiksi Apollonian jäsenetuna tarjoamaan tapahtumakansioon. Osaamisen kehittämiseen kuuluu niin ikään koulutuksen ja oman oppimisen arviointi – mikä on sen vaikutus päivittäiseen työhön.
Työnantaja – kuinka osaavaa on sinun henkilöstösi? Työpaikka, jossa osaamisen kehittäminen on mahdollistettu, on ehdottomasti kärjessä rekrytoinnissa. Osaamiseen panostava organisaatio menestyy nyt ja tulevaisuudessa. Sote-uudistus haastaa meidät suunnittelemaan uusia toimintamalleja. Kehittyvä ja kehittävä henkilöstö on tässä tärkein voimavara.
No, entä mitä meidän kolmen koulutussuunnitelmaan kuuluu?
Annamari aikoo osallistua Apollonian syksyn koulutustapahtumiin ja toivoo, että pääsee jo kasvokkain tapaamaan kollegoja. Suunnitelmissa on myös terveydenhuollon johtamiskoulutusta.
Hannalla syksyn suunnitelmaan kuuluu Kansanterveysjaoston kesäseminaari, päivitystä kliinisistä aiheista, kuten lasten hammashoidosta, sekä säteilysuojelukoulutusta. Hanna odottelee kovasti myös Hammaslääkäripäiviä – niiden tasokasta luentoantia sekä erityisesti kollegojen tapaamista.
Noralla on ohjelmassa muun muassa terveystaloustiedettä ja johtamista. Vaikka hän ei enää tee kliinistä työtä, on Noran mielestä tärkeää pitää yllä tiedot myös uusimmista hoitokäytännöistä.
Hammaslääkärin ajantasainen tietotaito on korkeatasoisen ja turvallisen hoidon perusta, ja osaaminen tukee myös työhyvinvointia. Suosituksen mukaan hammaslääkärin tulee täydennyskouluttautua vähintään 8–9 päivää vuodessa. Kannustamme kaikkia osaamisen kehittämiseen.
Annamari Nihtilä
Apollonian koulutustoimikunnan puheenjohtaja ja Espoon ylihammaslääkäri
Hanna Kangasmaa
Terveyskeskushammaslääkäriyhdistyksen koulutussihteeri ja Vaasan ylihammaslääkäri
Nora Savanheimo
varatoiminnanjohtaja,
Hammaslääkäriliitto
Kirjoitus on julkaistu Hammaslääkärilehden 9/2021 pääkirjoituksena 27.8.2021.
