Unenaikaisella ja valveilla tapahtuvalla bruksismilla on monia yhteisiä riskitekijöitä ja yhteistä geneettistä taustaa, kertoo suomalainen kaksostutkimus.

Unenaikaista ja valveilla tapahtuvaa bruksismia on pidetty erillisinä ilmiöinä, mutta monella henkilöllä ilmenee bruksismin eri muotoja. Geneettisten tekijöiden tiedetään vaikuttavan unenaikaiseen bruksismiin, mutta vastaava yhteys ei ole ollut selvä valveilla tapahtuvan bruksismin osalta. Suomalaisessa kaksostutkimuksessa selvitettiin unenaikaisen ja valveilla tapahtuvan bruksismin samanaikaista esiintyvyyttä sekä sitä, onko niillä yhteisiä tekijöitä. Tutkimus tarkasteli bruksismin muotoja kaksosten tsygoottisuuden eli perimän samankaltaisuuden ja sukupuolen kautta.

Kysely lähetettiin vuosina 1945–1957 syntyneille kaksosille vuonna 2012 (n = 11 766). Kyselyyn vastasi kaikkiaan 8 410 henkilöä (vastausprosentti 72 %). Kaikkiaan 14,8 % raportoi unenaikaista bruksismia ja kolmena tai useampana yönä viikossa 5 %. Päivällä esiintyvää bruksismia raportoitiin hieman enemmän, ja vastaavat luvut olivat 18,4 % ja 6,3 %.

Tutkimuksessa havaittiin, että lähes 30 prosentilla tutkituista, jotka raportoivat bruksismia usein, oli molempia bruksismin muotoja rinnakkain. Rinnakkaisesiintymistä oli vähemmän niillä, joilla bruksismia esiintyi harvemmin. Tutkimuksessa havaittiin myös useita yhteisiä taustatekijöitä. Uneen liittyvät ongelmat vaikuttivat molempiin bruksismin muotoihin, mutta unettomuus heijastui enemmän päivällä tapahtuvaan bruksismiin ja uniapnea yöbruksismiin. Edelleen psykologiset tekijät, traumat, sosiaaliset tekijät sekä elämäntavat olivat yhteydessä bruksismiin.

Monotsygoottiset eli geneettisesti identtisten kaksosparien kaksoset olivat samankaltaisempia kuin ditsygoottisten kaksosparien kaksoset riippumatta sukupuolesta. Tämä viittaa tutkijoiden mukaan geneettisen perimän vaikutukseen kummassakin bruksismin muodossa. Geenien kokonaisvaikutus on kuitenkin ei-geneettisiä tekijöitä vähäisempi. Tutkijoiden mukaan unenaikainen ja valveilla tapahtuva bruksismi ovatkin pääosin saman ilmiön eri ilmenemismuotoja.

Tutkijoiden mukaan monia bruksismin aiheuttamia haittavaikutuksia voitaisiin vähentää elämäntapamuutoksilla. Erilaiset muut taustatekijät on hyvä pitää mielessä potilasta hoidettaessa.

Lähde: Ahlberg J, Piirtola M, Lobbezoo F, et al. Correlates and genetics of self-reported sleep and awake bruxism in a nationwide twin cohort. J Oral Rehabil 2020; 47(9): 1110–1119.