Yli 80 % yhdysvaltalaisten avoterveydenhuollon hammaslääkärien 2010-luvulla määräämistä antibioottiprofylakseista saattaa olla nykysuositusten perusteella turhia, todetaan loppukeväästä julkaistussa retrospektiivisessa kohorttitutkimuksessa.

Antibioottiprofylaksia suositellaan käytettäväksi ennen hammaslääketieteellisiä toimenpiteitä sellaisilla potilailla, joilla on sairautensa tai tilansa vuoksi suurentunut riski toimenpiteen aiheuttamaan infektioon.

Antibioottiprofylaksin käyttöaiheita on antibioottiresistenssin lisääntymisen vuoksi huomattavasti tiukennettu 2000-luvulla ympäri maailmaa. Yhdysvalloissa noin 10 % avoterveydenhuollon antibioottiresepteistä on hammaslääkärien määräämiä, mikä on länsimaisittain varsin suuri luku. Erityisen paljon yhdysvaltalaiset hammaslääkärit määräävät klindamysiiniä. Tämän tutkimuksen tekijöitä kiinnostikin, käyttävätkö jenkkihammaslääkärit antibioottiprofylaksia avoterveydenhuollossa tuoreimpien suositusten mukaan. JAMA Network Open -lehdessä (JUFO-luokitus 1) julkaistu tutkimus on ensimmäinen, jossa asiaa selvitettiin kansallisella tasolla.

Tutkimuksessa hyödynnettiin kansallista Truven-potilasvakuutustietokantaa, ja siinä oli mukana 91 438 kaupallisen sairausvakuutuksen omaavaa amerikkalaispotilasta. Nämä potilaat saivat yhteensä 168 420 hammaslääkärikäynnillä antibioottiprofylaksin vuosina 2011–2015. Tutkimukseen ei otettu mukaan sellaisia potilaita, jotka olivat sairaalahoidossa tai sairastivat suun ulkopuolisen infektion 14 päivän sisällä ennen profylaksin saamista.

Potilaiden keski-iän mediaani oli 63 vuotta. Useimmat hammaslääkärikäynnit oli luokiteltu diagnostisiksi (70,2 %) ja/tai preventiivisiksi (58,8 %). Käynneistä 90,7 %:lla suoritettiin jokin sellainen kajoava toimenpide, joka nykyisten suositusten mukaan edellyttää antibioottiprofylaksia potilailla, joilla on korkea infektiivisen endokardiitin riski. Tällaisia riskitekijöitä ovat yhdysvaltalaisten suositusten mukaan sydänläppäproteesi tai korjattu sydänläppä, aiemmin sairastettu infektiivinen endokardiitti, tietyt synnynnäiset sydänsairaudet sekä aiemmin tehty sydämensiirto. Lisäksi tässä tutkimuksessa riskiryhmään otettiin rekisteriteknisistä syistä mukaan myös potilaat, joilla oli diagnosoitu tyypin 1 tai 2 diabetes. Tutkimuksen potilaista riskiryhmään kuului 20,9 %.

Potilaista 42,5 %:lla oli nivelproteesi, mutta nivelproteesia ei enää vuoden 2013 jälkeen ole amerikkalaisissa hoitosuosituksissa pidetty antibioottiprofylaksin käyttöaiheena. On katsottu, että esimerkiksi Clostridium difficilen riski ja muut resistenssikehitykseen liittyvät riskit painavat nivelproteesipotilaiden kohdalla vaakakupissa enemmän kuin mahdolliset profylaksian hyödyt.

Tutkijat totesivat, että tässä aineistossa vain 19,1 % määrätyistä antibioottiprofylakseista oli kansallisten suositusten perusteella asianmukaisia. Erityisen paljon suositusten vastaisesti määrättiin klindamysiiniä, ja turhia reseptejä kirjoitettiin varsinkin Yhdysvaltojen länsiosissa. Tutkijat tosin huomauttavat, että turhien profylaksien määrä väheni tarkasteltujen vuosien aikana 84,5 %:sta 78,8 %:in, ja vähenemistä tapahtui kaikkialla Yhdysvalloissa.

Tuloksia arvioidessa on otettava huomioon, että tässä tutkimuksessa ei välttämättä huomioitu kaikkia antibioottiprofylaksian käyttöaiheita. Joka tapauksessa tutkimus osoittaa, että antibioottiprofylaksia käytetään suosituksiin nähden liikaa, ja suositusten merkitystä täytyy suun terveydenhuollossa edelleen korostaa.

Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 13/2019

Lähde: Suda KJ, Calip GS, Zhou J, Rowan S, Gross AE, Hershow RC. ym. Assessment of the Appropriateness of Antibiotic Prescriptions for Infection Prophylaxis Before Dental Procedures, 2011 to 2015. JAMA Netw Open 2019; 2(5):e193909.

Uutisen asiantuntijatarkastajana on toiminut dos., LKT, EL, EHL (suu- ja leukakirurgia) Johanna Snäll.