European Heart Journal -lehdessä julkaistu korealaistutkimus tarjoaa ensimmäistä kertaa hyvälle suuhygienialle pääroolia suuperäisen valtimo-sairausriskin vähentämisessä.

Parodontiitin, karieksen ja hampaattomuuden yhteyttä eri valtimosairauksiin on tutkittu pitkään. Nyt korealaistutkijat palasivat monen suusairauden alkujuurille ja tutkivat, mikä yhteys suuhygienialla ja omahoidolla on suuperäisten kardiovaskulaaritapausten riskiin.

Korealaisessa väestötutkimuksessa oli mukana 247 696 tervettä 40-vuotiasta tai vanhempaa korealaisaikuista, joilla ei ollut valtimosairaushistoriaa. Seurantavuosien mediaani oli 9,5 vuotta. Tänä aikana sydäntapahtumia kertyi noin 15 000.

Monimuuttuja-analyysien mukaan parantunut suuhygienia, kuten säännöllinen hampaiden harjaus ja ammattimainen hampaiden puhdistus, vähensivät merkittävien valtimosairauksien riskiä. Päivittäisten harjauskertojen ja ammattilaisen tekemien puhdistuskertojen vuosittainen määrä oli tilastollisesti merkitsevä valtimosairaustapahtumien taustatekijä. Yksi lisäharjauskerta päivässä vähensi valtimosairausriskiä 9 prosenttia ja ammattilaisen säännöllisesti – kerran tai useammin vuodessa – tekemä hampaiden puhdistus 14 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan parodontiitilla, karieksella ja hampaattomuudella oli kaikilla yhteys valtimosairauksien riskiin. Hygienian lisäksi karieksen ja hampaattomuuden yhteys valtimosairauksien riskiin säilyi merkitsevänä monimuuttuja-analyysissä. Parodontiitin yhteys valtimosairausriskiin puolestaan ei ollut merkitsevä monimuuttuja-analyyseissä.

– Parodontologisen hoidon antama hyöty kardiovaskulaaritapausten riskin pienentämisessä voi olla rajallinen, jos ei suuhygieniaa saada kuntoon, tiivistää professori Leo Tjäderhane.

Tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että parempi suuhygienia voi muokata parodontiitin, karieksen ja hampaattomuuden aiheuttamaa valtimotapahtumien riskiä.

– Suuhygieniaa voidaan parantaa, kun siihen satsataan – ja se on myös parasta suuhun liittyvän kardiovaskulaaritapauksen riskin pienentämistä. Omahoidon opetukseen ja motivointiin pitäisi siis panostaa sekä julkisessa että yksityisessä suun terveydenhoidossa paljon enemmän, toteaa Tjäderhane.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 2/2020

Lähde: Park SY, Kim SH, Kang SH, Yoon CH, Lee HJ, Yun PY, Youn TJ, Chae IH. Improved oral hygiene care attenuates the cardiovascular risk of oral health disease: a population-based study from Korea. Eur Heart J 2019 Apr 7; 40(14): 1138–1145.