Työn tuunaaminen tuo työhön imua ja suojelee työuupumukselta. Näin todetaan Työterveyslaitoksen ja Utrecthin yliopiston tuoreissa tutkimuksissa, joissa selvitettiin suomalaisten hammaslääkärien työhyvinvointia.

Työntekijän hyvinvoinnin on perinteisesti katsottu kumpuavan työpaikan järjestämistä hyvistä työskentelyolosuhteista. Tuore tutkimus käänsi ajattelun toisin päin ja lähti selvittämään työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työssäjaksamiseensa muokkaamalla eli tuunaamalla työtä.

Työn tuunaaminen lähtee nimenomaan työntekijästä itsestään.

– Se on aloitteellista toimintaa, jossa työntekijä itse pyrkii lisäämään työssään kaipaamiaan voimavaroja esimerkiksi hakemalla kehittymismahdollisuuksia, palautetta esimieheltä tai tukea työtovereilta. Työn tuunaamista on myös omatoiminen uusien työn haasteiden lisääminen, esimerkiksi uuteen innostavaan projektiin tarttuminen, tutkimusprofessori Jari Hakanen kertoo Työterveyslaitoksen tiedotteessa.

Kyselytutkimuksessa (470 hammaslääkäriä) selvitettiin erityisesti työn tuunaamisen puskurivaikutusta kuormittavissa tilanteissa. Tutkimuksen mukaan tuunaaminen kannatti myös kiireen keskellä ja vaativissa tilanteissa.

– Niiden, jotka kuormituksesta huolimatta hakivat työhönsä uusia voimavaroja ja haasteita eli tuunasivat työtään, työhyvinvointi säilyi samalla tasolla kuin vähän kuormitusta kokevien.

Neljän vuoden seurantatutkimuksessa (2010–2014, 1 877 osallistujaa), verrattiin lisäksi, miten eri työhyvinvoinnin tyypit – työn imu, työuupumus, työholismi ja työtyytyväisyys työssä – ennustavat erilaisia työn tuunaamisen tapoja.

Tutkimustulosten mukaan työn imussa olevat työntekijät hakivat aktiivisesti uusia voimavaroja ja haasteita ja jaksoivat kulkea hankalienkin tilanteiden läpi. Työholisteihin kuuluvat halusivat myös hakea haasteita, mutta työn tuunaamiseen ei ollut voimavaroja. Työholismi ennustikin työn tuunaamisen lisäksi työuupumusoireiden lisääntymistä. Työuupuneet eivät puolestaan jaksaneet panostaa oppimiseen ja kehittymiseen, mikä aiheutti riittämättömyyden tunnetta ja vaikeuksia selvitä haastavista töistä.

Työtyytyväisyys ei ennustanut mitään työn tuunaamisen tyyppiä. Tutkijat arvioivatkin, ettei työtyytyväisyys ole hyvä mittari, jos aloitteellisuutta ja tulevaisuuteen suuntautumista pidetään tavoitteena.

Työn imu rajoitti sellaista työn tuunaamista, jossa hammaslääkärit vähensivät työnsä kuormitustekijöitä, kun taas työuupumus lisäsi sen todennäköisyyttä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että työuupumus saattoi jopa lisääntyä, jos työtä muokattiin siten, että haitallista kuormitusta, kuten hankalia vuorovaikutustilanteita välteltiin.

Työn imussa olevilla työntekijöillä halu työn tuunaamiseen säilyi koko seuranta-ajan. Tutkijat olettavatkin, että työn imussa olevat työntekijät tuunaavat työtään ja siksi säilyvät työn imuisina. Työelämän nopeat muutokset ja epävarmuus haastavat myös työn imussa olevat tuunaajat. Työn tuunaaminen ja työn imun saavuttaminen edellyttääkin myös oikeanlaista johtamista.

– Jotta yhä useampi pääsisi työn imuun ja haluaisi tuunata työtään, niin tarvitaan myös työntekijöiden vahvuudet tunnistavaa, aloitteellisuuteen kannustavaa ja hyvinvointiin panostavaa johtamista.

Hakanen toteaa, ettei työn tuunaaminen ole vielä kovin yleistä.

– Erityisesti sellaista tuunaamista, jossa haetaan sosiaalisia voimavaroja (palautetta, apua) työhön, on jotenkin vähän hyödynnetty.

Työn tuunaamista mitataan vakiintuneilla mittareilla, mikä palvelee vertailtavuutta.

– Työtä voisi esim. hammaslääkäri tuunata monella muullakin tavalla. Olisi paikallaan joskus haastatella hammaslääkäreitä, kuinka he tuunaavat työtään eli tekevät siitä pienillä ruohonjuuritason muutoksilla entistä paremmin omia prioriteettejaan, vahvuuksiaan ja tarpeitaan vastaavaa.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 11/2017

Lähteet: Työtään tuunaavat ihmiset voivat paremmin. Työterveyslaitoksen tiedote 12.9.2017, Työterveyspäivät 12.–13.9.2017.
Jari Hakasen sähköpostivastaukset 18.9.2017.
Hakanen JJ, Seppälä P, Peeters MCW. High Job Demands, Still Engaged and Not Burned Out? The Role of Job Crafting. Int J Behav Med. 2017; 24: 619–627.
Hakanen JJ, Peeters MC, Schaufeli WB. Different Types of Employee Well-Being Across Time and Their Relationships With Job Crafting. J Occup Health Psychol. 2017. Julkaistu verkossa 13.2.2017.
Lue myös tutkimusaineistoon liittyvä artikkeli Hammaslääkärien työhyvinvointi Suomessa – 11 vuoden seuranta (Hammaslääkärilehti 1/2015, s. 20–31).