Kun tutkitaan parodontiitin yhteyttä yleissairauksiin, tupakointi­historian ja -tapojen huomiointi tilastomatemaattisilla menetelmillä voi antaa harhaisen kuvan yhteyden voimakkuudesta. Tästä huolimatta tupakointihistoria ja -tavat on huomioitu useimmissa epidemiologisissa tutkimuksissa käyttämällä monimuuttujamalleja.

Parodontaalisairauksien ja verenpaineen välisestä yhteydestä on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Tupakointi vaikuttaa parodontiitin syntyyn ja etenemiseen, ja se on myös monen yleissairauden, kuten verenpainetaudin, riskitekijä. Ongelmana epidemiologisissa tutkimuksissa on luoda sellainen tupakointihistoriaa ja -tapaa kuvaava muuttuja, joka ottaa huomioon tupakoinnin laadulliset ja määrälliset vaikutukset riittävällä tarkkuudella. Suomalaistutkimuksen tavoitteena oli tarkastella tupakointia kuvaavien muuttujien harhavaikutusta parodontiumin tulehdustilan ja verenpaineen välisessä yhteydessä.

Tutkimusaineiston muodostivat 307 Terveys 2000 -tutkimukseen osallistunutta 45–64-vuotiasta henkilöä, joilla ei ollut ylipainoa (BMI < 30), koholla olevaa verenpainetta (>140/90 mmHg), diabetesta, reumaa, sydän- ja verisuonisairaushistoriaa tai kolesterolilääkitystä. Parodontiumin tulehdustilaa kuvattiin käyttäen niiden hampaiden lukumäärää, joissa oli ≥ 4 millimetrin syvyinen ientasku. Tupakointia mitattiin kolmella muuttujalla: tupakoija/ei-tupakoija, viisiluokkaisella muuttujalla ja seitsemänluokkaisella muuttujalla, joka sisälsi myös tupakoinnin määrän. Parodontiumin tulehdustilan ja verenpaineen (systolinen, diastolinen, pulssipaine, mmHg) välistä yhteyttä analysointiin lineaaristen regressiomallien avulla.

Koko aineistosta 30 %:lla ei ollut syventyneitä ientaskuja (≥ 4 mm), 14 %:lla oli taskullisia hampaita 12 tai enemmän. Ei-tupakoivilla oli taskullisia hampaita keskimäärin 3,8 ja tupakoivilla 7,7. Systolinen verenpaine oli 10 mmHg matalampi niillä, joilla ei ollut syventyneitä ientaskuja verrattuna niihin, joilla oli syventyneitä ientaskuja 12:ssa tai useammassa hampaassa.

Analysoitaessa koko aineistoa monimuuttujamallien avulla havaittiin, että taskullisten (≥ 4 mm) hampaiden lukumäärä oli yhteydessä systoliseen verenpaineeseen ja pulssipaineeseen riippumatta siitä, mitä kolmesta eri tupakointimuuttujasta käytettiin. Kun analyysit tehtiin erikseen ei-tupakoivien ja päivittäin tupakoivien joukossa, yhteys verenpaineeseen osoittautui heikoksi tai hävisi kokonaan.

Tutkijoiden mukaan monimuuttujamalleja käyttämällä ei ole mahdollista saada harhatonta kuvaa parodontiumin tulehdustilan ja verenpaineen välisen yhteyden voimakkuudesta. Harhattoman kuvan saamista estävät sairauksien taustalla olevat samat riskitekijät, kuten esimerkiksi ikä, alttius, ylipaino ja tupakointi, joiden huomioon ottaminen tilastomatemaattisilla keinoilla on aina jossain määrin epätäydellistä. Tupakoinnin suhteen harhattomat tulokset on mahdollista saada eliminoimalla tupakoinnin vaikutus.

– Tutkittaessa parodontiitin yhteyttä verenpaineeseen tulisi tilastolliset analyysit tehdä tupakoimattomilla henkilöillä, toteaa tutkija Emilia Ollikainen.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 6/2022

Lähde: Ollikainen E, Saxlin T, Tervonen T, Suominen AL, Knuuttila M, Jula A, Ylöstalo P. Association between periodontal condition and blood pressure is confounded by smoking. Acta Odontol Scand 2022; 1–8. doi: 10.1080/00016357.2022.2035430. Julkaistu verkossa 4.2.2022.