Tinnituksen kanssa on tärkeä tottua elämään, ettei se aja ahdistukseen, totesi Lundin yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin dosentti Mikael Karlberg Hammaslääkäripäivillä. Vaikka tinnitukseen ei ole selkeää hoitoa, voidaan oireita helpottaa, ja joskus tinnitus voi vaatia myös lähetteen jatkotutkimuksiin.

Kuulo on hyvin monimutkainen asia, mutta yksinkertaistettuna korvan tehtävänä on muuttaa mekaaniset ääniaallot hermostolle ja aivoille ymmärrettäviksi signaaleiksi. Pääsääntöisesti korvan mekanismi estää ihmistä häiriintymästä normaaleista äänistä. Tinnituksessa sisäkorvan aistinkarvasolujen toiminta on häiriintynyt ja ne tuottavat kuulohavainnon, joka ei johdu ulkoa tulevasta äänestä.

Tinnitus voi olla vinkuvaa, viheltävää tai kohisevaa ääntä korvassa. Karlbergin mukaan esimerkiksi hammaslääkärin korkealla taajuudella värähtelevät laitteet voivat aiheuttaa kuulon heikkenemistä ja tinnitusta. ”Korvien soiminen” on yleensä ohimenevää, mutta voi myös jäädä pitkäaikaiseksi vaivaksi. Sen voimakkuus, kesto ja ärsyttävyys vaihtelevat tilanteen ja potilaan mukaan.

Laukaisevana tekijänä voi olla kova ääni, pitkäaikainen äänialtistus ja tietyt lääkkeet. Tinnitus voi myös liittyä kuulon heikkenemiseen iän myötä. Somaattisen tinnituksen voi aiheuttaa lihasjännitys sekä asennot ja liikkeet pään, kaulan ja leuan alueella. Hammaslääketieteessä tinnitusta on tutkittu etenkin TMD:n yhteydessä. Tutkimuksissa tinnituksella on todettu olevan yhteys TMD:hen ja lihasjännitykseen, mutta taustalla olevasta mekanismista ei ole yksiselitteistä tietoa. Myös psykososiaaliset taustatekijät saattavat yhdistää tinnitusta ja TMD:tä.

Tinnitukseen ei varsinaisesti ole hoitoa. Kuulon rappeutumiseen liittyvää tinnitusta voidaan kuitenkin helpottaa kuulolaitteella. Laajemmassa kuvassa oireisiin voi saada apua käyttäytymistieteellisistä ja psykologisista harjoituksista. Tuolloin tavoitteena on tottumus ja asian hyväksyminen. Lihasperäisessä tinnituksessa taustalla voi kuitenkin olla laajempi ongelmavyyhti. Karlberg kehottaakin kysymään ahdistuneisuusoireista etenkin niiltä potilailta, jotka kärsivät sekä tinnituksesta että huimauksesta.

– Kärsimystä aiheuttavan, vakavan tinnituksen kohdalla ahdistuneisuusoireita voi olla isolla joukolla potilaista. Masennustila tekee vaikeaksi kestää tinnitusta, ja se tulee keskeiseksi elämässä, arvioi Karlberg.

Kyselylomakkeena voi käyttää vastaavaa lomaketta, jota käytetään TMD-potilaita hoidettaessa.

Tinnitus on harvoin vakavaa, mutta jos siihen liittyy muita oireita, kuten huimausta tai sydämen sykkeen rytmi, jatkotutkimukset ovat tarpeen.

– Jos tinnitukseen ei löydy syytä tai se on toispuoleinen, voi se olla merkki kasvaimesta. Silloin etenkin nuoret potilaat kannattaa ohjata tutkimuksiin ja mahdollisesti magneettikuvaukseen, muistuttaa Karlberg.

– Samoin sykkeen tahdissa pulsoiva tinnitus, joka on häiritsevän kova, voi olla merkki verisuonianomaliasta.

Lähde: Dosentti Mikael Karlbergin luento Otodontology – hearing and tinnitus from the dentist´s point of view. Hammaslääkäripäivät 12.11.2021.