Erilaiset purentavirheet vaikuttavat suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun varsin eri tavoin, todetaan BDS, MSc Mohd Masoodin Turun yliopistossa hyväksytyssä väitöstutkimuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen yhteys purentavirheillä on suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun, ja muokata suunterveyteen liittyvää elämänlaatua kuvaavaa teoreettista mallia paremmin sopivaksi sellaisille henkilöille, joilla on purentavirhe.

Masoodin tutkimuksen ensimmäinen aineisto koostui 232 malesialaisesta nuoresta, jotka olivat hakeutuneet oikomishoitoon. Toisen aineiston muodosti 4 085 Terveys 2000 -tutkimukseen osallistunutta suomalaista aikuista. Suomalaisista osallistujista reilulla kolmanneksella todettiin ainakin yksi purentavirhe. Yleisimmät olivat sivualueen ristipurenta (18 %), yli 6 mm:n vertikaalinen ylipurenta (12 %) ja yli 6 mm:n horisontaalinen ylipurenta (10 %). Osallistujien suunterveyteen liittyvää elämänlaatua selvitettiin OHIP-14-kyselyllä, joka mittaa seitsemää elämänlaatuun liittyvää osa-aluetta: toimintarajoite, kipu, psyykkinen epämukavuus, fyysinen haitta, psyykkinen haitta, sosiaalinen haitta ja
vamma.

Suunterveyteen liittyvä elämänlaatu osoittautui keskimääräistä heikommaksi niillä, joilla oli purentavirhe. Vahvimmin tämä näkyi psyykkisen epämukavuuden osa-alueella. Tutkimuksen perusteella suomalaisilla aikuisilla elämänlaatua huononsi erityisesti horisontaalinen ylipurenta, joka vaikutti selkeimmin fyysisen haitan osa-alueella. Henkilöt, joilla oli risti- tai saksipurenta, kokivat useimmiten sosiaalista haittaa, kun taas ne, joilla oli avo- tai syväpurenta, kokivat useimmiten psyykkistä haittaa.

Tutkimuksen perusteella Lockerin teoreettinen malli, joka kuvaa suun sairauksien yhteyttä suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun ja sen osa-alueisiin, ei sovellu optimaalisesti sellaisille henkilöille, joilla on purentavirhe. Tässä tutkimuksessa mallia muokattiin niin, että se kuvasi paremmin mitattavien tekijöiden keskinäistä hierarkiaa ja suhteita purentavirheistä kärsivillä. Tutkijat havaitsivat, että henkilöillä, joilla on purentavirhe, toiminnallinen haitta vaikuttaa ratkaisevasti sekä kaikkiin muihin haitan kokemuksiin että epämukavuuden ja vammautuneisuuden kokemuksiin.

Väittelijä toteaakin, että myös ortodonttisessa hoidossa ja hoitoonvalinnassa on hyvin tärkeää havainnoida kliinisten muuttujien lisäksi potilaan kokemia toiminnallisia haittoja.

Tämä tutkimus myös vahvistaa sitä aiemminkin tehtyä havaintoa, että etenkin nuorten kohdalla oikomishoitoa tekevien hammaslääkärien on erittäin tärkeää ottaa huomioon potilaan odotukset. Nuori odottaa oikomishoidon paitsi parantavan suunterveyttä ja toimintakykyä, myös kohentavan ulkonäköä, itsetuntoa ja sosiaalista elämää. Näiden odotusten täyttyminen on keskeistä sen kannalta, onko potilas tyytyväinen hoidon tulokseen, ja miten hoito vaikuttaa hänen elämänlaatuunsa. 

Lähteet: 

Masood M. Malocclusion and Oral Health Related Quality of Life. Väitöskirja. Turku; Turun yliopisto: 2018.

Hampaiden purentavirheet huonontavat suunterveyteen liittyvää elämänlaatua. Turun yliopiston tiedote 30.7.2018.