Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) heijastuvat usein lihasten ja nivelten kuormituksena ja kipuna. Kipu puolestaan aiheuttaa monille stressiä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi stabilisaatiokiskot voivat vähentää TMD-potilaiden stressireaktioita. Uuden tutkimuksen mukaan onnistunutkaan TMD:n hoito ei kuitenkaan näy syljen stressihormonien tai vasta-aineiden tasoissa.
Ihmisten endokrinologista vastetta stressitilanteissa on tutkittu paljon ja yhtenä stressin indikaattorina pidetään kortisoli-hormonia. Myös elimistön puolustukseen osallistuvan immunoglobuliini A:n (IgA) reagointia stressiin on tutkittu, mutta tulokset ovat toistaiseksi olleet ristiriitaisia. Tutkimusryhmä halusikin selvittää, mikä on TMD:n aiheuttaman kroonisen kivun yhteys stressiin ja voiko kiskohoito vaikuttaa syljestä mitattavan kortisolin tai IgA:n tasoihin.
Tutkimuksessa oli mukana 39 purentaelimistön toimintahäiriöistä kärsivää potilasta, joilla oli ollut TMD:sta johtuvia lihaskipuja keskimäärin yli viisi vuotta. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään ja hoidettiin joko stabilisaatiokiskolla tai esivalmistetulla relaksaatiokiskolla. Tutkimuksessa selvitettiin potilaiden syljen kortisolin ja IgA:n pitoisuus stimuloidussa syljessä ennen lyhytaikaista purentakiskohoitoa ja hoidon jälkeen. Tutkimuksessa oli huomioitu kortisolitasojen aamupiikki ja lisäksi kunkin potilaan arvot oli mitattu eri mittauskerroilla samaan vuorokaudenaikaan. Kaikista tutkimukseen osallistuneista potilaista 69 prosenttia koki stressiä jonkin verran tai paljon ennen hoitoa. Työhön tai opiskeluun sekä terveyteen liittyvä stressi vaivasi eniten.
Kymmenen viikon kiskohoidon jälkeen 92 prosenttia potilaista koki voivansa paremmin, paljon paremmin tai päässeensä kokonaan eroon oireista. Kaikkiaan 30 potilaista koki, että pahin kipu oli vähentynyt 30 prosenttia ja 26 potilaista koki pahimman kivun vähentyneen 50 prosenttia. Vaikka kiskohoito toimii hyvin erityisesti vaikeista lihaskivuista kärsivillä TMD-potilailla, syljen kortisolin tai IgA:n tasoissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja mittauskertojen eikä erityyppisillä kiskoilla hoidettujen ryhmien välillä.
Lähde: Doepel M, Söderling E, Ekberg EL, Nilner M, Le Bell Y. Salivary cortisol and IgA levels in patients with myofascial pain treated with occlusal appliances in the short term. J Oral Rehabil. 2009; 36(3): 210–216.
Annika Nissinen, Suomen Hammaslääkärilehti 2/2010
