Tiettyjen bakteerien läsnäolo suussa altistaa kariekselle (erityisesti Streptococcus mutans) ja parodontiitille (erityisesti Porphyromonas gingivalis, Tannerella forsythia ja Treponema denticola). Lukuisia bakteerilajeja on tunnistettu myös liittyen endodonttisiin sairauksiin.

Tunnistettujen riskilajien läsnäolon ohella suuri merkitys suunterveydelle on mikrobiston tasapainolla tai epätasapainolla (dysbioosi).

Suun bakteerit voivat kulkeutua myös muualle elimistöön, esimerkiksi suolistoon niellyn syljen välityksellä. Ruoansulatuskanavassa esiintyvistä bakteerilajeista jopa joka toisen alkuperä on suussa, eikä näistä useinkaan ole haittaa. Suusta suolistoon siirtyneet bakteerit voivat kuitenkin myös vaikuttaa muun muassa suolistosyövän, punahukan tai nivelreuman taustalla.

Esimerkiksi P. gingivalisin niukkakin esiintyminen suolistossa lisää tulehdus- tai autoimmuunisairauksien riskiä. Sen ohella parodontiittiin liittyvät T. forsythia, Aggregatibacter actinomycetemcomitans ja Prevotella intermedia voivat vaikuttaa valtimoiden ateroskleroottisen plakin muodostumiseen.

Eräiden bakteerilajien (P. gingivalis, P. intermedia, A. actinomycetemcomitans, Capnocytophaga spp., Eikenela corrodens ja Streptococcus constellatus) aiheuttamat sytokiinit voivat puolestaan siirtyä hengityselimistöön ja vaikuttaa keuhkokuumeen syntyyn.

Uutta tietoa tarvitaan

Mikrobien vaikutuksesta eri sairauksien syntyyn tarvitaan lisää tietoa. On tärkeää pystyä arvioimaan, voiko suun mikrobistossa havaittu dysbioosi jouduttaa suoliston dysbioosia ja edelleen laukaista systeemisen sairauden.

Haasteena ovat eroavaisuudet ihmisten elintavoissa ja geeneissä; nämä vaikuttavat mikrobiston koostumukseen ja voivat hankaloittaa mikrobien ja sairauksien välisten yhteyksien osoittamista.

Poikkeavuuksia suun mikrobistossa on todettu esimerkiksi suolistosyöpiä sairastavilla potilailla. Etenkin endodonttisiin tulehduksiin liittyvä Fusobacterium nucleatumin määrä on ollut näiden potilaiden suussa huomattava, ja identtistä bakteerikantaa on löytynyt kasvaimista otetuista koepaloista.

Mikrobien aiheuttamien sairauksien hoitoon käytettyjen perinteisten hoitojen, esimerkiksi antibioottien, haittavaikutuksia on pyritty vähentämään turvautumalla ulosteensiirtoihin sekä pre- ja probiootteihin, ja niillä onkin saavutettu suotuisia vaikutuksia mikrobiston terveyteen ja immuunipuolustukseen. Tarvetta kuitenkin on aiempaa tarkemmalle hoidon suuntaamiselle, jossa huomioidaan potilaan yksilölliset ominaisuudet.

Täsmähoidon kehittyminen voisi johtaa hoidon parempaan vaikuttavuuteen. Tutkimuksen alla on bakteriosiinien, bakteriofagien ja faagiterapian käyttö sairauksien hoitoon laajakirjoisten antibioottien sijaan. Lisäksi probiootteja ollaan kehittämässä siihen suuntaan, että ne vaikuttaisivat tietyllä kohdealueella.

Tiina Hoppe, Hamamslääkärilehti 10/2021

Lähde:
Khor B, Snow M, Herrman E, Ray N, Mansukhani K, Patel KA, Said-Al-Naief N, Maier T, Machida CA. Interconnections between the oral and gut microbiomes: Reversal of microbial dysbiosis and the balance between systemic health and disease. Microorganisms 2021; 9(3): 496.

Uutisen asiantuntijatarkastajana on toiminut dosentti Arthur Ouwehand.