Sydänlasten perheissä hampaiden harjauskerrat jäivät useammin alle suositellun kahden kerran vuorokaudessa verrattuna kontrolliryhmään. (Kuva: iStock)
Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien pienten lasten perheissä suunterveystottumukset jäävät alle suositusten useammin kuin perusterveiden lasten perheissä, kertoo suomalaistutkimus. Tämä voi heikentää sydänlasten suunterveyttä.
Hyvän suunterveyden merkitys korostuu vaikeaa sydänvikaa sairastavilla lapsilla, sillä heikko suuhygienia voi nostaa bakteremian ja tulehduksellisen endokardiitin riskiä.
Aikaisempien tutkimusten mukaan sydänlapsilla on terveitä lapsia suurempi kariesriski, mikä voi johtua muun muassa tiheämmästä ruokailusta ja lääkkeiden otosta. Lisäksi perheiden yleinen kuormittuminen lapsen sairastaessa vakavasti voi heijastua myös suunterveystottumuksiin.
Nyt tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten suunterveystottumuksia 1 000 ensimmäisen päivän ajalta, jolloin vanhemmat ovat vastuussa lasten suunterveydestä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin hampaiden harjausta, sokerin saantia ja suunterveydenhuollon kontakteja sekä verrattiin synnynnäistä sydänvikaa sairastavien ja perusterveiden pienten lasten suunterveystottumuksia.
Tutkimuksen mukaan sydänlasten perheissä hampaiden harjauskerrat jäivät useammin alle suositellun kahden kerran vuorokaudessa verrattuna kontrolliryhmään. Sydänlapsista 43 %:lla hampaat harjattiin kahdesti päivässä, kun taas perusterveiden ryhmässä
74 %:lla. Harjaus jäi väliin useammin aamulla. Vanhempien omat suunterveystottumukset heijastuivat molempien ryhmien lapsiin. Kun vanhemmat harjasivat hampaansa kahdesti päivässä, harjattiin myös lapsen hampaat yleensä suositusten mukaan. Myös hammastahnaa käytettiin harvemmin kaksi kertaa päivässä sydänlasten kuin perusterveiden lasten perheissä. Sydänlapsilla oli kontrolliryhmään verrattuna useammin janojuomana aterioiden välissä muu kuin pelkkä vesi: lähes 40 % sydänlapsista ja vähän yli 10 % perusterveistä lapsista sai sokeria sisältäviä juomia aterioiden välissä. Suunterveydenhuollon kontakteissa ei ollut eroa ryhmien välillä.
Väitöstutkija Essi Karikoski muistuttaa, että tekijöitä, jotka ovat yhteydessä vakavaa sydänvikaa sairastavien lasten suunterveystottumuksiin, on tutkittu vain vähän.
– Tiedämme sen, että sydänlapset saattavat viettää paljon aikaa sairaalassa ja perheen elämä voi olla hyvinkin kuormittunutta. Yksi syy tähän eroon saattaa olla se, että vanhemmat eivät koe suunterveyttä kaiken muun keskellä niin kovin tärkeäksi tai sitä ei yksinkertaisesti muisteta.
Tutkijoiden mukaan sydänlasten perheitä olisikin tärkeä tukea hyvällä suunhoito-opastuksella varhaislapsuuden aikana, jolloin suunterveydelle luodaan pohja. Perheille tulisi myös kehittää toimivia suunhoitointerventioita.
Sydänlasten osalta tutkimusaineisto kerättiin Helsingin Uuden lastensairaalan ORALPEDHEART-tutkimuksesta (kyselytutkimukset ja potilastiedot), johon osallistuisi 70 perhettä, joissa oli 1.4.2017–31.3.2020 syntynyt synnynnäistä sydänvikaa sairastava lapsi. Aineiston lapsilla oli joko vakava sydänvika tai syndrooma, johon liittyi sydänkirurgian tarvetta. Tätä ryhmää verrattiin Helsingin Naistenklinikalla syntyneisiin 87 perusterveeseen lapseen. Puolet sydänlasten perheistä sai tehostettua suunterveyden ohjausta ja puolet normaalia ohjausta. Tutkimuksessa verrattiin normaalin ohjauksen saaneita sydänlapsia ja perusterveitä lapsia.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 6/2023
Lähde: Karikoski E, Sarkola T, Blomqvist M. Oral health behavior during early childhood in children with major congenital heart defects. Int J Paediatr Dent 2023 Feb 24. doi: 10.1111/ipd.13062.
