Suun mikrobifloora on eniten tutkittu floora ihmisessä. Suun mikrobiomissa arvioidaan olevan 1 200 bakteeria, joista tunnetaan noin 700 suun kova- ja pehmytkudosten pinnoille kolonisoituvaa bakteeria. Näistä bakteereista on luotu oma päivitettävä tietokanta, The Human Oral Microbiome Database.

Tutkijat ovat muun muassa pohtineet, löytyykö suusta yhteinen perusmikrobiomi. Vertailtaessa kolmea tervettä henkilöä on havaittu, että vain neljännes bakteereista on samoja geenisekvenssien tasolla, mutta bakteeriperheet ovat lähes identtisiä. Terveen ja esimerkiksi parodontiittia sairastavan henkilön suussa puolestaan on samoja bakteereja, mutta eroa on bakteerien ja etenkin patoogeenisten bakteerien määrissä. Se, kuinka dysbioottinen tilanne suussa on, kertoo myös parodontiitin vakavuudesta. Sairaus näyttäisi määräytyvän koko mikrobiomin tilanteen, eikä ensisijaisesti yksittäisten bakteerien mukaan. Lisäksi suun bakteerit organisoituvat keskenään muodostaen yksittäisiä bakteereja vahvempia
biofilmejä.

Tutkimuksissa on kiihtyvällä tahdilla pystytty osoittamaan suunterveyden yhteyksiä useisiin systeemisiin sairauksiin. Näyttäisi siltä, että patogeenit pääsisivät vaikuttamaan kokonaisterveyteen useaa eri reittiä. Yksi reitti kulkee suoraan solun sisälle: parodontopatogeeni P. gingivaliksella on havaittu olevan kyky päästä toisen solun sisään ja edelleen jakautua siellä, siinä missä muut infektiot pysyvät yleensä solujen välissä. Selkeä tie on verenkierto ja bakteerien aiheuttama bakteremia. Parodontiitin vaikutuksia muihin sairauksiin on tutkittu pisimpään, mutta on todennäköistä, että myös esimerkiksi apikaalinen parodontiitti ja suun limakalvon vauriot voivat tarjota bakteereille suoran invaasioreitin verenkiertoon tai kudoksiin. Yhteys toimii myös inflammaation aiheuttamien mekanismien kautta immuunipuolustuksen reagoidessa esimerkiksi infektioon tai bakteeriendotoksiineihin. Bakteerit voivat hyödyntää myös hermoverkostoa kulkureittinään. Edelleen reitti voi olla myös epäsuora, jolloin bakteerit liikkuvat esimerkiksi syljen välityksellä henkilöltä toiselle.

Tutkimukset antavat vahvoja viitteitä siitä, että suun mikrobitaakkaa vähentämällä ja mikrobiomin symbioosia tukemalla voidaan vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin laajasti. Mikrobiomin terveyteen liittyy myös kurinalainen mikrobilääkkeiden käyttö antibioottiresistenssin
hillitsemiseksi. Molemmat nämä seikat antavat jokaiselle hammaslääkärille merkittävän roolin kansanterveyden näkökulmasta.

Lähde: Wenche Borgnakken luento The Traveling Oral Microbiome & Its Systemic Consequences – The Scientific Evidence for Oral-systemic Health Links in a Nutshell. Apollonia Symposiumin prekurssi 12.3.2020.