Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallisen Terve Suomi -väestötutkimuksen aineistonkeruu on alkanut. Laajalla kyselytutkimuksella ja terveystarkastuksissa kerätään ajantasaista tietoa aikuisväestön terveydentilasta, kansantautien riskitekijöistä, terveystottumuksista, elämänlaadusta, osallisuudesta ja toimintakyvystä sekä kokemuksista sosiaali- ja terveyspalveluista.

Terve Suomi -tutkimuksen kyselylomake lähetettiin syyskuussa noin 66 000:lle satunnaisesti valitulle 20 vuotta täyttäneelle suomalaiselle. Näistä 10 000 henkilöä kutsutaan lisäksi terveystarkastukseen alkuvuodesta 2023, ja heistä noin 4 000 saa ajan suunterveystarkastukseen.

Suuren väestötutkimuksen järjestäminen ja erityisesti kliinisten terveystarkastusten toteuttaminen vaatii valtavan määrän resursseja. Rahoituksen, henkilöresurssien ja byrokratian palapeli on suuri haaste.

– Jo viime vuonna saatu tuki hammaslääkärijärjestöiltä [Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Hammaslääketieteen Säätiö, Odontologiska Samfundet, Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL] on ollut tärkeä askel. Se myötävaikutti myös merkittävän Kelan rahoituksen saantiin, kiittää kliinistä tutkimusta luotsaava professori Liisa Suominen Itä-Suomen yliopistosta.

– Olemme myös todella kiitollisia terveyskeskuksille, että pääsemme tekemään suunterveystarkastukset heidän tiloihinsa eri puolelle Suomea.

Kliinisiä tutkijoita ja hoitajia kaivataan

Projektissa taistellaan koko ajan aikaa vastaan, jotta kaikki palapelin osat saataisiin paikoilleen ajoissa. Nyt rekrytoidaan kliinisiä tutkijoita toteuttamaan suunterveystarkastuksia ja toivotaan, että tutkimusaikoja saataisiin mahtumaan täyttyviin ajanvarauskirjoihin. Kaikkiaan tutkimustyöhön haetaan noin kymmentä hammaslääkäri-hoitaja-paria. Mukana ovat suuret kaupungit sekä niiden läheisyydestä valikoituneita pienempiä paikkakuntia.

Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Ulla Palotie ja THL:n ylihammaslääkäri Ulla Harjunmaa toteuttivat kesällä 2022 Helsingin yliopiston tiloissa kliinisen pilottitutkimuksen, jonka tarkoituksena oli hioa tutkimusprotokollaa kuntoon.

– Pilottitutkimuksessa havaittiin, että kullekin tutkittavalle on varattava enemmän aikaa kuin aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa muun muassa TMD:n uuden diagnostisen mallin ja laajemman parodontologisen tutkimuksen vuoksi, kertoo Suominen.

Kliinisen tutkimuksen yhteydessä tutkittavat täyttävät myös kyselyn, jossa kysytään laajemmin suunterveydestä, suunhoitotottumuksista ja palvelujen käytöstä. Tämä täydentää nyt postitettua kyselylomaketta, jossa suunterveys on mukana vain muutamalla kysymyksellä.

Merkittävä aineisto tutkijoille ja suun terveydenhuollon toimijoille

Nyt kerättävällä laajalla aineistolla on iso merkitys alan väestö- ja kliiniselle tutkimukselle Suomessa ja kansainvälisesti. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muun muassa palvelujen suunnittelussa ja organisoimisessa hyvinvointialueilla. Jos suunniteltu laajuus toteutuu, on materiaali linkitettävissä kaikkiin aiempiin väestötutkimuksiin.

– Erityisen kiinnostavaa on mahdollisuus yhdistää suunterveystietoja muihin kerättyihin terveys- ja taustatietoihin, sanoo Suominen.

Tutkimusaineiston käyttöä koordinoi THL, ja aineisto on toisiolain puitteissa tutkijoiden käytössä laajasti – ensisijalla ovat mukana olevat kliiniset tutkijat ja asiantuntijat.

Kyselytutkimuksen ensimmäiset tulokset julkaistaan hyvinvointialueittain THL:n verkkosivuilla kesällä 2023.  Kliinisestä tutkimuksesta ensimmäisiä tuloksia voidaan odottaa vuoden 2023 loppuun mennessä.