Yhdysvaltalaistutkimus osoitti ensimmäisenä, että rotujen geeniperimä vaikuttaa suun bakteerikantaan. Tutkimuksessa verrattiin syljen, supragingivaalisen ja subgingivaalisen biofilmin eroja neljän eri rodun (valkoiset, afroamerikkalaiset, kiinalaiset ja latinot) välillä. Mukana oli 192 henkilöä. Biofilmien "sormenjäljet" profiloitiin t-RFLP-analyysin avulla. Tutkimuksen mukaan eri rotujen erot näkyivät selkeimmin subgingivaalisessa biofilmissä.
Kunkin rodun 25 edustajalta analysoitiin tarkemmin 16S-sekvensoinnilla subgingivaalinen biofilmi. Tutkimuksen mukaan afroamerikkalaisilla näyttäisi olevan muita rotuja merkitsevästi vähemmän erilaisia subgingivaalisia mikrobilajeja. Kaikilta tutkituilta löytyi 2 % lähes 400 mikrobilajista ja kolmannes mikrobeista puolelta henkilöistä. Tietojen pohjalta ohjelmoitu laite pystyi tunnistamaan eri rodut subgingivaalisten biofilmien perusteella 62-prosenttisesti: afroamerikkalaiset jopa 100 prosentin herkkyydellä ja 74 prosentin tarkkuudella, latinot 50 prosentin herkkyydellä ja 91 prosentin tarkkuudella.
Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että rodulle tyypilliset bakteerikannat voivat altistaa tietyille sairauksille. Tulokset viittaavat siihen, että yhdentyyppinen hoito ei ehkä sovi kaikille, vaan lähestymistavan tulisi olla yksilöllistetympi.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 3/2014
Lähde: Mason MR, Nagaraja HN, Camerlengo T, Joshi V, Kumar PS. Deep Sequencing Identifies Ethnicity-Specific Bacterial Signatures in the Oral Microbiome. PLoS ONE 2013; 8(10): e77287. doi:10.1371/journal.pone.0077287
