Resiini-infiltraatio ehkäisee tehokkaasti alkavien approksimaalikariesvaurioiden etenemistä suuren kariesriskin omaavilla aikuisilla, vahvistaa tuore yhdysvaltalaistutkimus.

Yhdysvaltain asevoimien sotilas-akatemiassa tehtyyn, kolme vuotta kestäneeseen satunnaistettuun, kontrolloituun tutkimukseen rekrytoitiin mukaan alkujaan 42 tietoisen suostumuksensa antanutta, sotilaskoulutuksen aloittavaa nuorta miestä. Kaikilla heillä oli ksuuri kariesriski, ja jokaisella oli vähintään kaksi aktiivista, ei-kavitoitunutta approksimaalikariesvauriota premolaareissa tai molaareissa. Kaikkien näiden vaurioiden oli röntgenologisesti todettu ulottuvan joko kiilteen sisempään osaan (E2) tai dentiinin ulompaan osaan (D1).

Kullekin potilaalle tehtiin kaksi hoitoa: yhteen kariesvaurioon tehtiin resiini-infiltraatiohoito valmistajan ohjeiden mukaan ja toiseen vaurioon lumehoito, jossa käytettiin resiinin ja etsausaineen sijasta vettä. Resiini-infiltraatiohoito ja lumehoito toteutettiin mahdollisimman samankaltaisiin kariesvaurioihin ja samalla tavoin, eikä potilas voinut tietää, kumpi hoito oli kumpi. Tämän lisäksi osallistujat saivat muuta suuren kariesriskin potilaille sopivaa hoitoa, mm. omahoito- ja ravitsemusneuvontaa sekä säännöllisen fluorilakkakäsittelyn.

Potilaiden hampaistosta otettiin bitewing-kuvat lähtötilanteessa ja sen jälkeen vuosittain. Karieksen etenemistä kussakin hampaassa arvioivat BW-kuvista tutkijat, jotka oli sokkoutettu sen suhteen, oliko hampaalle tehty infiltraatio- vai lumehoito.

Kolmen vuoden kuluttua mukana oli 27 potilasta ja kariesvaurioparia, ja tutkimuksen tilastollisiin analyyseihin otettiin mukaan 29 kariesvaurioparia. Nämä kaikki sijaitsivat molaareissa. Kariesvaurioiden määriä vertailtiin tilastollisesti McNemarin testillä. Karieksen etenemistä havaittiin radiologisesti 4:ssä 29 vauriosta, joihin oli tehty resiini-infiltraatiohoito (14 %) ja 14 kontrollivauriossa (48 %; p < 0,003). Todettiin, että resiini-infiltraatio oli pysäyttänyt karieksen 100-prosenttisesti E2-leesioissa ja 64-prosenttisesti D1-leesioissa. Resiini-infiltraatio siis osoittautui kolmen vuoden seurannassa varsin tehokkaaksi, sillä kariesvaurion etenemisen suhteellinen riski väheni sen avulla 71 %. Hoidolla ei havaittu olevan sivuvaikutuksia.

Tutkimuksessa todettiin siis, että suuren kariesriskin potilaille suunnatun tavanomaisen ei-invasiivisen hoidon lisänä käytetty mikroinvasiivinen resiini-infiltraatiohoito ehkäisi huomattavasti tehokkaammin approksimaalikariesvaurioiden etenemistä kuin ei-invasiivinen hoito yksinään. Tutkijoiden mukaan tulos vahvistaa aiemmin tehtyjen seurantatutkimusten tuloksia.

Tutkijat painottavat kuitenkin myös, että resiini-infiltraatio on tehokkaampi kiilteeseen rajoittuvien vaurioiden kuin jo dentiiniin asti edenneiden vaurioiden pysäyttämisessä. Näin ollen vaurioihin on puututtava riittävän ajoissa ja niitä on seurattava huolellisesti. Tutkijat huomauttavat myös, että tulevaisuudessa tarvitaan pidempiaikaisia seurantatutkimuksia, jotta voitaisiin nähdä, pysäyttääkö resiini-infiltraatio leesioiden etenemisen vai hidastaako se vain niitä.

– Resiini-infiltraatiota käytetään Suomessakin, mutta todennäköisesti se on käytössä pääasiassa vapaiden pintojen hoidossa, toteaa professori Leo Tjäderhane.

– Kuten tämä tutkimus osoittaa, sitä kannattaisi kuitenkin hyödyntää myös approksimaalikarieksen pysäyttämisessä.

Lähde: Peters MC, Hopkins AR Jr., Zhu L, Yu Q. Efficacy of Proximal Resin Infiltration on Caries Inhibition: Results from a 3-Year Randomized Controlled Clinical Trial. J Dent Res 2019; 98(13): 1497–502.

Tiedeuutisen vinkkaajana ja asiantuntijatarkastajana on toiminut Leo Tjäderhane.