Potilas valittaa päivystyksessä leuan akuuttia kipua, lonksumista tai suun rajallista avutumista. HLT, ylihammaslääkäri Panu Rantonen listaa muun muassa akuutin kivun, luksaatiot, diskuksen dislokaation, leukalukon, venähdykset ja revähdykset sekä kondyylin muutokset syiksi, jotka ajavat leukanivelpotilaita päivystyshoitoon. Päivystyksessäkin leukanivelvaivan hoidon keskiöön nousevat hyvä tutkimus, anamneesi ja mahdollisimman tarkka diagnoosi.

– Epämääräinen leukaluun kipu voi olla mitä vain, joten pyrkikää tarkkaan diagnoosiin.

Leukalukkopotilaiden kohdalla Rantonen kehottaa erityiseen tarkkuuteen:

– Trismus-potilasta ei pidä luokitella leukanivelpotilaaksi ilman tarkkaa tutkimusta ja anamneesia. Taustalla voi olla lukuisia syitä: hammasperäinen infektio, traumat, tuumori, TMD, puudutus… Muista myös kysyä, onko potilas ollut hammashoidossa lähiaikoina.

Leukaluun seutu on tiheästi verisuonitettua, ja leukanivelen pinnoilla on runsaasti kipua aistivia hermoja. Kipu on vahvasti läsnä akuutissa vaivassa. Tulehduskipulääkitys annetaankin yleensä viikon kuurina. Potilas tarvitsee myös aina mukaansa ongelman mukaiset jatkohoito-ohjeet.

Puudutus voi olla hyvä ensiapu moneen leukanivelvaivaan ja voi jossakin tapauksissa helpottaa myös kivuliaan potilaan tutkimista. Etenkin avausrajoitteisessa suussa voidaan joutua käyttämään intraoraalipuudutuksen sijaan extraoraalipuudutusta. Tällöin anatomian tuntemus korostuu.

Revähdys- ja venähdysvammat eli kontuusiovammat ovat yksi tyypillisin syy, jonka vuoksi leukanivelpotilas saapuu päivystykseen.

– Vaikka ortopantomografia riittää yleensä päivystyksessä, näissä vammoissa ei ole röntgenlöydöksiä. Turvotus voisi näkyä magneettikuvassa, mutta päivystystilanteessa näitä kuvia ei yleensä saada.

Kontuusiovammat paranevat yleensä hyvin, mutta taustalla olevat mikro- ja makrovammat voivat oireilla joskus pitkällä aikavälillä.
Kondyylimuutoksetkin voivat akutisoitua. Muun muassa nivelen artroosin ja artriitin aiheuttamat tulehdukselliset muutokset voivat kipeytyä äkillisesti.

Esimerkiksi reumapotilaan oireilua voidaan vähentää purentakiskolla, joka keventää nivelen painetta.

Yksi akuuttivaivojen ryhmä on leukanivelen diskuksen sijoiltaan menot. Selkeästi suurin osa diskuksen ­dislokaatioista on anteriorisia. Palautuvakin diskusdislokaatio voi oireilla akuutisti. Tärkeää on potilaan informointi, omahoidon ohjeistus, kipulääkitys ja stabilisaatiokiskon valmistus tarpeen mukaan.

Palautumaton dislokaatio voi rajoittaa suun aukeamista, ja ensisijainen hoito silloin on reponointi­yritys.

– Harvoin olen saanut pitkään vaivannutta palautumatonta diskusdislokaatiota reponoitua. Hyvä tulos saadaan vielä muutamien päivien viiveellä. Jos diskusta ei saada reponoitua, vaihtoehtona voi olla akuuttikiskon valmistus.

Myös leukanivelen luksaation kohdalla anamneesin merkitys korostuu sekä uusien että toistuvien luksaatioiden kohdalla. Hoito ei myöskään pääty nivelen paikoilleen saantiin eli reponointiin, vaan tilanne on tärkeää stabiloida leukakapalla ja sidoksella.

Lopuksi Rantonen muistuttaa vielä erotusdiagnostiikan tärkeydestä – välillä potilaalla voi olla kaksikin tautia yhtä aikaa.

Lähde: HLT, ylihammaslääkäri Panu Rantosen luento Leukanivelen päivystyksellinen hoito – purentafysiologinen näkökulma. Hammaslääkäripäivät 11.11.2021.