Pitkän aikavälin muutokset purennassa voivat vaikuttaa TMD-oireisiin, osoittaa suomalainen 20 vuoden seurantatutkimus. Oikomishoidolla ei puolestaan näyttäisi olevan yhteyttä TMD-oireiden määrään.
Suomalaistutkimuksessa tarkasteltiin purentavirheiden ja oikomishoidon vaikutusta purentaelimistön toimintahäiriöihin (TMD). Aiemmat tutkimustulokset aiheesta ovat olleet ristiriitaisia. Tutkimuksen alussa mukaan rekrytoitiin 200 vuonna 1967 syntynyttä lasta (100 tyttöä ja 100 poikaa) seitsemästä jyväskyläläiskoulusta.
Ensimmäinen laaja kliininen tutkimus tehtiin lasten ollessa 12-vuotiaita (n = 189), jolloin hampaistosta valmistettiin kipsimallit ja tehtiin ensimmäinen TMD-oirekysely. Sama toistettiin tutkittavien ollessa 15-vuotiaita (n = 182) ja 32-vuotiaita (n = 133). Purentaa arvioitiin kipsimalleilta Peer Assessment Rating (PAR) -indeksillä, joka kertoo, kuinka paljon purenta poikkeaa ideaalipurennasta. Analyyseissä huomioitiin tutkittavien sukupuoli, PAR-pisteiden muutokset, erilaiset purennan piirteet ja tutkittavien oikomishistoria.
TMD-oireita, kuten kipu, päänsärky ja niveläänet, esiintyi suhteellisen yleisesti, ja niiden yleisyys lisääntyi iän lisääntyessä. Logistisessa regressioanalyysissä havaittiin, että naissukupuoli oli yhteydessä päänsärkyyn 32-vuotiaana.
Tutkittavien yleisimmät purentavirheet olivat ahtaus, distaalipurenta (AII1) sekä sivualueen ristipurenta. Yksittäisistä purentavirheistä ainoastaan ristipurenta, hoitamaton tai hoidettu, oli logistisen regressioanalyysin mukaan yhteydessä leukaniveläänien ilmenemiseen 32-vuotiaana. Muiden TMD-oireiden ja purentavirheiden väliltä ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Vajaa kolmannes tutkituista oli ollut oikomishoidon piirissä tutkimuksen aikana, ja lisäksi seitsemältä tutkitulta oli poistettu hampaita ahtauden helpottamiseksi. Oikomishoidolla ei tutkimuksessa havaittu olevan yhteyttä TMD-oireisiin.
PAR-indeksin keskiarvo vaihteli tutkimuksen aikapisteissä vain vähän (vaihteluväli 0,0–44,0). Pojilla, joiden PAR-pistemäärä lisääntyi 12 ja 15 ikävuoden välillä, esiintyi enemmän TMD-oireita. Tämä yhteys oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,039).
Seurantatutkimus tarjosi lisätietoa purentavirheiden ja oikomishoidon yhteydestä TMD-oireisiin. Tutkijoiden mukaan pitkän aikavälin muutokset purennassa, kuten ikääntymismuutokset, saattavat olla yhteydessä TMD-oireisiin.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 11/2023
Lähde: Myllymäki E, Heikinheimo K, Suominen A, Evälahti M, Michelotti A, Svedström-Oristo AL, Rice D. Longitudinal trends in TMD symptoms, the impact of malocclusion and orthodontic treatment: a 20-year prospective study. J Oral Rehab 2023. doi: 10.1111/joor.13471