PTG-kuvassa näkyvällä kaulavaltimon kalkkeumalla on yhteys sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa havaittavaan krooniseen sepelvaltimotautiin sekä lisääntyneeseen kuolleisuuteen, todetaan tuoreessa suomalaistutkimuksessa.

On paljon näyttöä siitä, että krooniset suun tulehdukset ovat yhteydessä valtimokovettumatautiin ja muihin sydän- ja verisuonisairauksiin. On myös pitkään tiedetty, että kaulavaltimon kalkkeumia voidaan havaita ja jopa luokitella panoraamaröntgenkuvista. Helsingin, Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa PTG-kuvista tehtyjä havaintoja potilaiden suun tulehduksista ja kaulavaltimon kalkkeumista verrattiin kuitenkin ensimmäistä kertaa suoraan sepelvaltimoiden varjoainekuvauksella saatuihin tuloksiin. Tämän lisäksi potilaiden kuolleisuutta seurattiin kuolinsyyrekisteristä 10 vuoden ajan, vuodesta 2008 vuoteen 2018.

Tutkimuksen aineistona oli 492 ikääntyvää suomalaispotilasta (Parogene-kohortti), jotka oli valittu satunnaisotannalla sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ja perimää kartoittaneen Corogene-tutkimuksen osallistujista. Corogene-tutkimuksen osallistujille oli tehty sepelvaltimoiden varjoainekuvaus sydänoireiden takia vuosina 2006–2008. Tässä yhteydessä tutkimuksessa oli todettu osallistujan mahdollinen sepelvaltimotauti ja sen vaikeusaste. Parogene-tutkimuksen osallistujille tehtiin lisäksi kliininen ja radiologinen suun tutkimus, jonka yhteydessä rekisteröitiin PTG-kuvista mahdollinen kaulavaltimon kalkkeuma. Lisäksi osallistujilta määritettiin ientaskuista dysbioosiin liitettyjä bakteerilajeja sekä seerumista ja syljestä vasta-ainetasot näille bakteereille.

Kaulavaltimon kalkkeumaa havaittiin tutkimuksessa 102 potilaalla (20,7 %). Kalkkeuma luokiteltiin keskivaikeaksi 81:llä (16,4 %) ja vakavaksi 21:llä (4,3 %) potilaalla. Vakavaksi kalkkeumaksi katsottiin massa, jonka läpimitta ylitti kymmenen millimetriä.

Tilastollisissa analyyseissa huomioitiin potilaiden ikä, sukupuoli, tupakointi, sokeritauti, verenpaine sekä rasva-aineenvaihdunnan häiriöt.

Tässä aineistossa PTG-kuvauksessa havaittu kaulavaltimon kalkkeuma oli yhteydessä vakavaan apikaaliseen ja marginaaliseen parodontiittiin, juuritäytteiden olemassaoloon, alveolaariseen luukatoon, suureen gramnegatiivisten bakteerien määrään ientaskuissa, korkeisiin syljen IgG-tasoihin näille bakteereille sekä vakavaan ja krooniseen sepelvaltimotautiin. Sen sijaan PTG:ssä havaitun kalkkeuman yhteys sydäninfarktiin ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Kaikkiaan 105 (20,7 %) potilaista kuoli seuranta-aikana, ja 53:lla (10,4 %) kuolinsyy oli sydän- ja verisuonisairaus. Niillä potilailla, joilla oli PTG-tutkimuksessa löytynyt vakava kaulavaltimon kalkkeuma, oli muihin verrattuna yli kolminkertainen riski kuolla seurannan aikana (vetosuhde 3,08 kaikkien kuolinsyiden osalta ja 3,43 sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvien syiden osalta).

Tulokset vahvistavatkin entisestään sitä käsitystä, että suuinfektioilla ja sydän- ja verisuonisairauksilla on kiinteä yhteys toisiinsa. Tutkijat korostavat, että jos hammaslääkäri havaitsee panoraamaröntgenissä kaulavaltimon kalkkeumaa, potilas on tärkeää lähettää eteenpäin tarkempiin tutkimuksiin.

Tyksissä työskentelevä EHL, suuradiologi Esko Peltonen kuitenkin muistuttaa, että aikuisten PTG-kuvissa sivualueen kalkkeumat ovat yleisiä.

– Osa näistä sijaitsee kaulavaltimon haarautumiskohdassa, mutta osa esimerkiksi kurkunpään rustoissa, imusolmukkeissa ja muissa pehmytkudoksissa.

Peltonen muistuttaa myös siitä, että Parogene-tutkimuksessa on tarkasteltu nimenomaan sydänoireisten henkilöiden PTG-kuvia.

– Potilaskohtainen harkinta erityisesti oireettomien henkilöiden PTG-kuvissa näkyvien, eriasteisten kalkkeumalöydösten sijainnin ja merkityksen arvioinnissa on edelleen tärkeää.

Lähteet:
Paju S, Pietiäinen M, Liljestrand JM, Lahdentausta L, Salminen A, Kopra E. ym. Carotid artery calcification in panoramic radiographs associates with oral infections and mortality. Int Endod J 2020. Julkaistu verkossa 31.8.2020.

Helsingin yliopiston tiedote Hammasröntgen voi paljastaa kroonisen sepelvaltimotaudin 16.9.2020.

EHL, suuradiologi Esko Peltosen sähköpostihaastattelu.