Tutkimukset ovat osoittaneet suoliston mikrobikoostumuksen vaikuttavan energiatasapainoon sekä tulehdustilaan, joka liittyy ylipainoon ja lihavuuteen. Tämän perusteella tulehduksellisten tautien ehkäisy, mukaan lukien lihavuuden ehkäiseminen, voisi olla uudenlainen probioottien käyttötarkoitus. Vastasyntyneen voi altistaa vasta myöhemmällä iällä ilmeneville sairauksille suolistoesteen kypsymättömyys. Tärkeimmät vastasyntyneen suoliston immuniteettia ja suolistoesteen kypsymistä tukevat tekijät ovat suoliston mikrobisto ja rintamaito.
LL Raakel Luodon väitöstutkimuksen tarkoituksena oli tutkia perinataalisen probiootti-intervention vaikutusta ja turvallisuutta. Väitöskirjan aineisto koostui kahdesta Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan NAMI-projektin tutkimuksesta, Äiti-lapsi-ravitsemus- ja probioottitutkimuksesta. 256 raskaana olevaa naista jaettiin satunnaisesti ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana ravitsemus- ja kontrolliryhmiin. Ravitsemusryhmälle annettiin intensiivistä ja tehostettua ravitsemusneuvontaa. Ryhmä satunnaistettiin alkuvaiheessa kaksoissokkoutetusti probiootti- (Lactobacillus rhamnosus GG ja Bifidobacterium lactis) ja lumeryhmiin. Allergian ehkäisytutkimuksessa 159 raskaana olevaa naista jaettiin satunnaisesti probiootti- (Lactobacillus rhamnosus GG) ja lumeryhmiin neljä viikkoa ennen laskettua aikaa. Molemmissa tutkimuksissa interventio jatkui kuuden kuukauden ajan. Lisäksi probioottiprofylaksin turvallisuuden selvittämiseksi tutkittiin Turun Yliopistollisen Keskussairaalan Lastenklinikassa vuosien 1997–2008 aikana hoidettujen pikkukeskosten potilastiedot.
Tulokset osoittivat perinataalisen probiootti-intervention vähentävän raskausdiabeteksen esiintyvyyttä. Perinataalinen ravitsemusneuvonta hillitsi sikiön ylenmääräistä kasvua raskausdiabeteksen komplisoimissa raskauksissa. Varhaisvaiheen suolistomikrobiston muokkaus probiooteilla hillitsi lasten ylipainon kehittymistä ensimmäisten elinvuosien aikana. Lisäksi todettiin äidin ternimaidon adiponektiinipitoisuuden riippuvan äidin raskaudenaikaisesta ravitsemuksesta ja ravitsemustilasta. Ternimaidon adiponektiinipitoisuuden havaittiin taas olleen pienempi ylipainoisten lasten äideillä kuin äideillä, joiden lapset olivat normaalipainoisia 10-vuotiaina. Tulokset osoittivat myös probiootti-intervention olevan turvallinen antaa varhain perinataalisesti ja pikkukeskosille postnataalisesti.
Väitöskirjassa löydettiin uutta kliinistä tietoa varhaisvaiheen suolistomikrobiston ja ternimaidon adiponektiinipitoisuuden yhteydestä lapsen metaboliseen ohjelmoitumiseen. Lapsen varhaisvaiheen suolistomikrobiston muokkaus probiooteilla mahdollistaa uudenlaisen tavan vaikuttaa yksilön energiatasapainoon, jonka kautta voidaan ehkäistä ylipainon kehittymistä. Lisäksi tulokset tukevat hypoteesia: ylipainon ehkäisemiseen pyrkivät toimenpiteet tulisi aloittaa jo perinataaliaikana.
Kati Kyyrö, Apollonia
Lähde: Luoto R. Probiotic interventions in infancy: Benefit and Safety Assessment of Extended Applications. Väitöskirja. Turun yliopisto: Annales Universitatis Turkuensis D 915.
