Glukoosinsietokyky heikentyi pitkäaikaisseurannassa lähes joka neljännellä niistä potilaista, joilla parodontaaliterveys oli heikentynyt tai jotka olivat hampaattomia. Tämä selviää Clinical and Experimental Dental Research -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Suomalaisen kohorttitutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko heikentynyt parodontaaliterveys ja hampaattomuus yhteydessä heikentyneeseen glukoosinsietoon (IGT, impaired glucose tolerance). Tätä yhteyttä on tutkittu kansainvälisesti vähän, ja tutkimuksissa käytetyt menetelmät vaihtelevat. Tutkimuksessa seurattiin 225 henkilöä 15 vuoden ajan.
– Heikon glukoosinsietokyvyn esiintyvyys (23 %) oli hyvin yleistä tässä aineistossa, ja osuus hieman yllätti. Maailmanlaajuisesti osuus on tutkimusten mukaan tässä hieman yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä noin 15 prosentin luokkaa, sanoo erikoistuva hammaslääkäri, tohtorikoulutettava Ville Myllymäki.
Osallistujille, joilla oli syventyneitä (≥ 4 mm) ientaskuja, kehittyi todennäköisemmin heikentynyt glukoosinsietokyky kuin terveille hampaallisille osallistujille. Yhteys oli vahvempi, kun tupakoitsijat ja ylipainoiset osallistujat jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Tutkijoiden mukaan heikentynyt parodontaaliterveys ja hampaattomuus saattavat heikentää glukoosinsietokykyä. Aiempien ja nyt tehdyn tutkimuksen pohjalta voidaankin sanoa, että heikentynyt parodontaaliterveys näyttäisi olevan heikosti yhteydessä prediabetekseen ja diabetekseen.
Myllymäki muistuttaa, että suun kroonisilla tulehdussairauksilla ja diabeteksella on yhteisiä riskitekijöitä, jotka on tärkeä huomioida kliinisessä työssä.
– Kun ajatellaan terveysneuvontaa ja terveyden kannalta suotuisia elintapamuutoksia, keskeistä on moniammatillinen yhteistyö. Lähetteiden tekeminen medisiinaripuolelle ja tarvittaessa myös toisin päin on tärkeää.
Tutkimuksessa oli mukana 225 osallistujaa, joilla oli normaalit verensokeriarvot tutkimusjakson alussa vuosina 1990–1992 ja paastoverensokeri alle 7,0 mmol/l seurantatutkimuksessa vuosina 2007–2008. Populaatio oli karsittu erilaisin poissulkukriteerein laajemmasta kohortista, johon kuuluivat vuonna 1935 syntyneet ja 1.10.1990 Oulussa asuneet henkilöt. Parodontiumin tila luokiteltiin lähtötilanteessa syventyneiden ientaskujen lukumäärän ja hampaattomuuden perusteella. Heikentynyt glukoosinsietokyky todettiin seurannassa, jos kahden tunnin sokerinsietotestin jälkeen verensokeri oli ≥ 7,8 mmol/l. Tutkimuksessa huomioituja sekoittavia tekijöitä olivat sukupuoli, koulutustaso, vuositulot, perinnöllinen diabeteksen riski, fyysinen aktiivisuus ja ruokailutottumukset, tupakointi, painoindeksi ja sen muutos seuranta-aikana, seerumin triglyseridi- ja HDL-C-pitoisuudet sekä verenpainetauti.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 1/2025
Lähde: Myllymäki V, Ylöstalo P, Suominen AL, Knuuttila M, Rajala U, Keinänen-Kiukaanniemi S, Anttila S, Saxlin T. Association of Periodontal Condition With Impaired Glucose Tolerance: Results of a 15-Year Follow-Up Study. Clin Exp Dent Res 2024 Dec; 10(6): e70023. doi: 10.1002/cre2.70023.
Lue lisää kotimaisia tiedeuutisia.
