Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, meillä suunterveyden todellisuutta ovat edelleen aukkoiset hammasrivit, hoitamattomat parodontiitit sekä surkea kotihoito. Avain julkisen hammashuollon tehostamiseen voisi löytyä toimintojen uudelleenjärjestämisestä, erityisesti suuhygienistien työpanoksen paremmasta hyödyntämisestä.
· Tanskassa kunnallisessa suun terveydenhuollon suuhygienistit opettavat lasten vanhempia kädestä pitäen lasten hampaiden harjauksessa, mainitsee professori, ylilääkäri Eeva Widström THL:stä ja Norges Arktiske Universitetista.
Vuositilastojen mukaan noin puolet suomalaisaikuisten hammaslääkärikäynneistä tapahtuu yksityisellä sektorilla. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna kuitenkin laajempi osa väestöstä käyttää julkista sektoria, josta puuttuu yksityisklinikoille tyypillinen kutsujärjestelmä.
Suuri osa suomalaisesta aikuisväestöstä käykin hammastarkastuksissa suositeltua harvemmin, mikä näkyy terveyseroina eri sosiaaliryhmien välillä.
· Ruotsissa terveyserojen poistoa on tosissaan pidetty tärkeänä vuosikymmenien ajan yli puoluerajojen. Periaatteena on ollut, ettei sosiaalinen tausta saa näkyä suusta, Widström sanoo.
Ruotsissa on koko ajan tuettu myös protetiikkaa ja erikoishammaslääkäripalvelut ovat olleet kaikkien saatavilla.
· Rahaa tähän on käytetty paljon, Widström myöntää.
· Mutta tulokset ovat olleet hyviä koko väestöllä.
Tiina Lautala, Hammaslääkärilehti 11/2015
Lähde: Eeva Widströmin luento ”Pohjoismainen malli meillä ja muualla”. Apollonian Kansanterveysjaoston XLII kesäseminaari 10.·11.9.2015, Turku.
