Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Sädetys kylmäplasmalla voi kehittyä uudeksi metodiksi, josta tulee nopea ja hiljainen korvaaja poraamiselle. Näin arvelevat saksalaiset tutkijat, jotka osoittivat tutkimuksessaan kylmäplasman tehokkaasti puhdistavan hammaspintaa kariesbakteereista.
Tanskalaiset ja kolumbialaiset tutkijat uskovat resiinin yhdessä fluorilakan kanssa tuplaavan kariessuojan maitohampaissa Grönlannissa suoritetun tutkimuksen perusteella.
Australialaiset tutkijat lisäsivät tavallisin koviin makeisiin kaseiini-fosfopeptidi-stabiloitu amorfinen kalsiumfosfaattia (CPP-ACP). Kahta eri CPP-ACP -pitoisuutta sisältäviä makeisia sekä tavallisia ja sokerittomia makeisia annettiin tutkimuksessa koehenkilöille. Tuloksena oli makeinen, joka suojaa kariesta vastaan.
Perinteinen DMFT-indeksi kuvaa karieksen vaurioittamien hampaiden lukumäärää ottamatta huomioon sitä, ovatko nuo vaurioituneet hampaat paikattuja, reikiintyneitä tai poistettuja. T-Health -indeksi kehitettiin kuvaamaan terveen hammaskudoksen määrää hampaistossa painottamalla poistettujen, reikiintyneiden, paikattujen ja terveiden hampaiden määrät eri tavalla.
Nuorten tupakointi on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla kolmen vuosikymmenen ajan. Tupakointiin kannattaa puuttua ennen kuin se on alkanutkaan, painotti johtava ylihammaslääkäri Jukka Kentala kertoessaan Vaasassa ja ympäristökunnissa toteutetusta, nuoriin kohdennetusta mini-interventiosta.
Asianmukaiseen parodontaalihoitoon sisältyy opastaminen tupakoinnin lopettamiseen. Useinkaan potilaat eivät ole kiinnostuneita lopettamaan hammaslääkärin kehotuksesta. Motivaation tulisikin löytyä potilaasta, hänen ehdoillaan, totesi tohtori Christoph Ramseier.
Vanhusten määrä väestössä lisääntyy, ja yhä useampi voi elää yli 100-vuotiaaksi. Vanhusten hammashoitoa leimaavat monet yleisterveyden ongelmat ja kasvava proteettisen hoidon tarve. Hampaattomuus on kuitenkin väistymässä, muistutti EHL Annamari Nihtilä.
Potilaiden hyvä diagnosointi ja hoito perustuvat lääkärin kliinisiin taitoihin ja parhaaseen tieteelliseen näyttöön aina kun se on mahdollista. Näyttöön perustuvassa hoidossa on oikeastaan kysymys parhaan soveltuvan tutkimusnäytön ja kliinisen hoidon yhdistämisestä tehokkaasti, pohti professori Ian Needleman.
Yleissairauksien ja hampaiden kiinnityskudostulehdusten yhtymäkohtia on tutkittu paljon viime vuosina. Samalla katseet ovat kääntyneet myös parodontiitin ja ylipainon mahdollisiin syy-seuraussuhteisiin. Tänä päivänä pitkittäistutkimukset antavat vain heikohkoja signaaleja yhtymäkohdista ientaskuhapaiden määrän ja lihavuuden välillä.
Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan jonkinasteista parodontiittia sairastaa 64 prosenttia 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Suomessa hampaiden kiinnityskudosten sairaudet ovatkin yleisin ja eniten hoitoa vaativa suunterveyden ongelma aikuisväestöllä. Väestötasolla parodontiitin varhaisdiagnostiikka vuotaa, totesi professori Matti Knuuttila luennollaan Apollonia Symposiumissa.
