Tieto taidoksi - suun terveydeksi

Tiedeuutiset

Lastenkin suumuutokset pitää tutkia

Professori George Sándor esitteli Hammaslääkäripäivien luennollaan laajasti vastasyntyneiden, lasten ja nuorten leukojen alueen pehmyt- ja kovakudospatologian ja kehityshäiriöiden diagnostiikkaa ja hoitoa. Lasten suumuutokset ovat osin yhteneviä aikuisten muutosten kanssa, mutta kehittyvä hampaisto ja pysyvien hampaiden kehityksen turvaaminen tuo omia erityispiirteitään lasten muutosten hoitoon.

Bisfosfonaattihoito on riskitekijä muiden joukossa

Bisfosfonaattiryhmän lääkkeiden tavallisin käyttöaihe on osteoporoosin hoito. Osteoporoosin ennalta ehkäisyllä ja hoidolla on valtava kansanterveydellinen ja -taloudellinen vaikutus, koska osteoporoosia sairastavien henkilöiden luunmurtumariski on kohonnut – yleensä ainakin kaksinkertaiseksi normaaliväestöön verrattuna.

Suun tulehdukset syövät yleisterveyttä

Hammaslääkäripäivillä dosentti Kimmo Mattila kuvasi esityksessään endodontisten tulehduksen vaikutuksia yleisterveydelle pois lukien tilanteet, joissa nämä infektiot ovat päässeet suoraan leviämään muualle elimistöön eikä käsitellyt infektioiden bakteerilevitystä veriteitse muualle elimistöön.

Karies kannattaa pysäyttää

Kelan tilastojen mukaan hampaiden paikkaus muodostaa puolet hammashoidon kustannuksista, mutta ehkäisevä hoito alle 3 %, eikä kaikki ehkäisevä hoito ole karieksen ehkäisyä. Professori Eero Kerosuo muistutti Hammaslääkäripäivillä, että paikkauksen tulisi olla karieshoidon viimeinen keino. Sen sijaan tulisi panostaa karieksen ehkäisyn lisäksi sen pysäyttämiseen.

Tupakoinnin lopettamisesta on vaivaa, mutta se kannattaa

Tupakoinnin vaikutukset suunterveyteen ovat hammaslääkäreille tuttuja. Tupakkaan liitettyjen sairauksien ja oireiden kirjo on niin moninainen, että tupakoimattoman on vaikea ymmärtää, miksi toinen valitsee tupakan. Kun hammaslääkäri motivoi potilastaan lopettamaan tupakoinnin, on hyvä ymmärtää, mistä potilas luopuu ja mitä vaikutuksia sillä on, totesi HLT, EHL Mirja Puranen Hammaslääkäripäivillä.

Niskakipu vaikeuttaa suun avaamista

Pään ja niskan liikkeet ovat osa purentaelimen toimintaa: niskan ojentuminen suun avauksessa ja niskan taipuminen suuta suljettaessa. Niskalihakset tukevat ja liikuttavat päätä, jotta pään asento eri tehtävissä olisi optimaalinen. DDS, PhD Birgitta Häggman-Henrikson puhui Hammaslääkäripäivillä niskan ja leukojen biomekaanisesta ja anatomisesta yhteydestä.

Probiooteilla lapsen ylipainon kehittymistä vastaan

Tutkimukset ovat osoittaneet suoliston mikrobikoostumuksen vaikuttavan energiatasapainoon sekä tulehdustilaan, joka liittyy ylipainoon ja lihavuuteen. Tämän perusteella tulehduksellisten tautien ehkäisy, mukaan lukien lihavuuden ehkäiseminen, voisi olla uudenlainen probioottien käyttötarkoitus. Vastasyntyneen voi altistaa vasta myöhemmällä iällä ilmeneville sairauksille suolistoesteen kypsymättömyys. Tärkeimmät vastasyntyneen suoliston immuniteettia ja suolistoesteen kypsymistä tukevat tekijät ovat suoliston mikrobisto ja rintamaito.

Probioottien annostelu varhaislapsuudessa voi vähentää lasten hengitystieinfektioita

Probiootit ovat terveyttä edistäviä mikrobeja ja niiden suotuisat vaikutukset usein liitetään suoliston terveyteen. Lapsilla suositellaan etenkin ripulitautien hoidossa ja allergisten sairauksien ennaltaehkäisyssä käytettäväksi tiettyjä laktobasilli- ja bifidobakteerikantoja. Mutta suurimmalla osalla lapsista on useita hengitystieinfektioita ensimmäisen elinvuoden aikana.

Hampaiden valkaisun sivuvaikutuksen hyödyntäminen suunterveyden ylläpidossa

Erityishoitoa tarvitsevien potilaiden hoidossa saattaa turhauttaa potilaiden kykenemättömyys ylläpitää hyväksyttävää suuhygienian tasoa. Omahoidontaso ei ole riittävä ylläpitämään hammaslääkärin tekemää työtä, ja usein potilailla on plakkikertymää tai heillä on kohonnut riski sairastua suusairauksiin suun kuivuuden, lääkkeiden sivuvaikutusten tai heikentyneen immuniteetin takia.

Sylkirauhassyövän ennusteeseen vaikuttavat tekijät

Sylkirauhassyöpä on harvinainen pään- ja kaulan alueella esiintyvä syöpäsairaus. Sen kliininen ilmeneminen vaihtelee erilaistumisasteesta riippuen suuresti, jonka vuoksi se on diagnostiikan ja hoidon onnistumisen osalta ongelmallinen. Sairastumiseen johtavat syyt tunnetaan huonosti. Ikä ja altistuminen ionisoivalle säteilylle ovat tunnettuja riskitekijöitä.