Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Kun kyky suoriutua arjen askareista heikkenee, myös suun omahoito kärsii. Tutkimuksen mukaan ikäihmiset, joilla on IADL-asteikolla mitattuna heikko suorituskyky, muun muassa harjaavat hampaita ja käyttävät tahnaa harvemmin.
Onko probioottien vaikutus suunterveyteen plus- vai miinusmerkkinen? Miten maitohappobakteerit toimivat suun monimutkaisessa ekosysteemissä? Nämä kysymykset ovat yhä ajankohtaisempia probioottien käytön lisääntyessä. Uuden tutkimuksen mukaan probiootit eivät vaikuta plakin kykyyn muodostaa happoa hampaan pinnalle.
Vähintään 50 000:lla hampaattomalla suomalaisella on suuria ongelmia alaleuan kokoproteesin käytön ja pysyvyyden kanssa, arvioi EHL Pauli Varpavaara. Monella heistä proteesin tukemiseen saattaisivat sopia perinteisiä hammasimplantteja paremmin mini-implantit.
Implanttihoitoa harkittaessa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota pitkäaikaisennusteeseen vaikuttaviin tekijöihin – erityisesti parodontiittiin, tupakointiin ja diabetekseen. Hoitosuunnitelman keskiössä pitää olla protetiikka, jolloin rakenteista saadaan toimivia, helposti puhdistettavia ja riittävän esteettisiä, sanoo EHL Petri Hippi.
Hampaiston saneerauksen tarkoitus on poistaa tulehduspesäkkeet suusta esimerkiksi ennen syöpähoitoa, ortopedistä operaatiota tai elinsiirtoa. Saneerauksen suunnittelu usein vakavasti sairaalle potilaalle on haasteellista, joten huolellinen anamneesi, kliininen tutkimus ja potilaan kanssa keskustelu sekä konsultointi ovat hyvin tärkeitä, toteaa EHL Päivi Elfving.
Lapsen vakava hammasperäinen infektio on tärkeää pysäyttää ajoissa. Oikean hoidon ja hoitopolun valitsemiseksi hammaslääkärin on tunnistettava, onko kyse paikallisesta vai yleistyneestä infektiosta ja onko lapsi terve vai suurentuneen infektioriskin potilas, muistuttaa EHL Heikki Alapulli.
Kuopiossa tutkittiin lasten TMD-oireiden yleisyyttä ja yhteyttä kehon muilla alueilla esiintyviin kipuihin.
Eläessämme yhä vanhemmiksi, myös dementiaan sairastuvien määrä tulee kasvamaan. Tiedollisten toimintojen heikkeneminen altistaa dementiaan sairastuneet myös suuterveyden ongelmille.
Reilusti yli puolella 30–95- vuotiaista suomalaisista on ainakin yksi juurihoidettu hammas. Juurihoidon laatu näyttää olevan paras nuorimmilla aikuisilla, mutta parantamisen varaa löytyy edelleen: alle puolet suomalaisten suussa olevista juuritäytteistä on laadultaan hyviä, molaareissa vain noin neljäsosa.
Viimeisten 20 vuoden aikana lihavien lasten ja nuorten määrä on, ikäryhmästä riippuen, noussut kaksin- ellei jopa kolminkertaiseksi Yhdysvalloissa. Katsausartikkelilla yhdysvaltalaistutkijat halusivat lisätä lasten hammaslääkäreiden tietämystä ongelmasta.
