Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Noin kahdeksalta prosentilta suomalaisista jää kehittymättä jokin pysyvistä hampaista. Jos viisaudenhampaat lasketaan mukaan, puuttuu hampaita yli 20 %:lta väestöstä. Maitohampaita puuttuu hieman alle prosentilta lapsista. Tutkimuksissa on toistaiseksi löydetty mutaatioita seitsemässä eri geenissä, jotka voivat aiheuttaa hammaspuutoksia muuten terveille henkilöille
Lapsilla esiintyy samoja iensairauksia kuin aikuisillakin. Taistelussa parodontiittia vastaan tehokkainta olisi puuttua jo gingiviittiin silloin, kun sitä ilmenee lapsen maitohampaistossa tai murrosikäisellä, sanoo EHL Marja Pöllänen.
Toistaiseksi kantasoluista ei ole onnistuttu luomaan uusia hampaita. Nyt tätä ollaan ehkä askeleen lähempänä, kun ryhmä suomalaistutkijoita on onnistunut löytämään merkkigeenin hiiren hampaan kantasoluille ja tieto geenin merkityksestä hampaan kantasolujen toiminnassa vahvistuu.
Hammashoitopelkoiselle lapselle perhe voi olla hyvä tuki, mutta välillä perhe saattaa myös vaikeuttaa hoitoa ja ruokkia uhmakasta pelkoa. Muiden perheenjäsenten hammashoitopelko voi olla jopa vahvemmin yhteydessä lapsen pelkoon kuin lapselle tehtyjen toimenpiteiden määrä. Lasta hoidettaessa hammashoitotiimiltä edellytetään kuitenkin aina yhteistyötä vanhemman tai saattajan kanssa.
Pelkäävien potilaiden hoitaminen haastaa hammaslääkärit. Hammashoitopelkoon tuleekin paneutua erikseen. Akuuttitilanteessa pelonhoito jää toiseksi, mutta muuten siihen kannattaa panostaa. Käytettävissä on sekä psykologisia että farmakologisia keinoja ja myös näiden yhdistelmiä.
Pieni osa (< 1 %) suun punajäkälä- eli lichen planus (OLP)-muutoksista kehittyy syöväksi. Suomalaistutkimuksessa todettiin yllättäen, että suusyöväksi muuttuneissa OLP-muutoksissa esiintyi ihmisen papilloomaviruksen (HPV) genotyypeistä vain matalariskisinä pidetyt tyypit 6 ja 11.
Vaikuttavat ja tehokkaat terveyspalvelut edellyttävät sekä terveydenhoidon kaikkien osasten tieteellisesti pätevää tutkimusta, lääkärikoulutuksen nykyaikaistamista että yksittäisen lääkärin tai hammaslääkärin asennemuutosta, väittää emeritusprofessori Martti Kekomäki.
Tutkimus osoitti, että hammashoitopalvelujen käyttö on useammin epäsäännöllistä niillä, jotka kokevat suunterveytensä heikoksi. Suomalaistutkijoiden mukaan koetun suunterveyden mittarit tulisi valjastaa entistä paremmin terveyspalvelujen suunnittelijoiden käyttöön.
1960- ja –70-luvuilla ehkäisevän terveydenhuollon mallimaana tunnetun Suomen terveydenhuolto on nyt kriisissä, toteaa tutkimusprofessori Matti Rimpelä. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee yksilökeskeisen sairaanhoidon rinnalle kipeästi yhteisösuuntautunutta, kokonaisvaltaista väestöterveyden edistämistä.
Tatuointien lisäksi lävistäminen kuuluu suosituimpiin kehonmuokkausmuotoihin. Suun sisäisistä lävistyksistä etenkin kielilävistysten suosio on kasvanut. Hammaslääkärin tärkeä tehtävä on muistuttaa hyvästä suuhygieniasta ja jakaa oikeaa tietoa mahdollisista komplikaatioista lävistystä suunnittelevalle ja lävistyksen jo hankkineelle potilaalle.
