Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Kipu puudutuksen yhteydessä on yksi merkittävä hammaslääkäripelon syy. Erityisesti pistokset suulakeen koetaan kivuliaina. Ruotsalaistutkimuksen mukaan tietokoneohjattu johtopuudutus saattaisi vähentää kivuntunnetta ja näin myös nuorten pelkoa.
Hammaslääkäreiden rutiininomaisesti määräämät antibiootit eivät tutkimusten mukaan helpota hammastulehdusten oireita. Cochrane-katsauksen mukaan antibiootteja tulisi määrätä hammasvaivoihin ainoastaan, jos tulehdus on vakava, leviämässä tai aiheuttaa systeemisiä oireita.
Hammasvammat ovat yleisiä ja leukamurtumien määrä on lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmeninä. Hammasvammojen suurella esiintyvyydellä havaittiin olevan tilastollinen yhteys potilaan aiempiin vammoihin, mielenterveysongelmiin, ylipainoon ja runsaaseen alkoholinkäyttöön. Vaikeasti vammautuneen potilaan hoito ja kuntoutus vievät runsaasti terveydenhuollon resursseja, ja edullisinta vammojen hoitoa onkin niiden ennaltaehkäisy.
Refluksitauti on monen suomalaisen vaiva, joka oireilee mm. närästyksenä, regurgitaationa, ylävatsakipuna, nielemisvaikeuksina ja rintakipuna. Lähes 10 % närästää päivittäin. Noin 5 % vaivaa kuitenkin supraesofageaalinen refluksi, joka oireilee vain "korkeana".
Fissuurapinnoitteet otettiin käyttöön 1970-luvun aikana ja 1980-luvun alkupuolella lasten kuutoshampaat pinnoitettiin lähes 100-prosenttisesti. Nyt tilanne on täysin toinen: arviolta 3 % tamperelaislapsista ja noin 20 % kainuulaislapsista saa pinnoitteen. Miten tähän on tultu?
Perinnölliset hampaiden kovakudosten kehityshäiriöt ovat harvinaisia, mutta moni hammaslääkäri niitä urallaan kohtaa. Osa häiriöistä liittyy syndroomiin, osa rajoittuu vain kiilteeseen ja/tai dentiiniin. Hammasongelma voi kulkea nimettömänä suvun vitsauksena kauan, sillä kovakudoshäiriöiden tunnistaminen ei ole helppoa. Se ei saa olla syy siihen, ettei diagnoosia edes yritetä selvittää.
Kuluneen purennan korottaminen on keino helpottaa proteettista hoitoa. HLT, EHL Panu Rantonen muistuttaa, että purennan korotus ei ole dysfunktion hoitoa, mutta joskus päästään tältäkin kannalta hyvään tulokseen. Dysfunktiopotilaiden kohdalla on tärkeää muistaa, että alkutilaan on vaikea palata takaisin.
Jukka Jernvall tutki synkrotronin avulla päästäisen hammasta ja havaitsi kuvista, että dentiinikanavat eivät loppuneetkaan kiille-dentiinirajalla, vaan haarautuivat ja jatkuivat kiilteeseen tiheänä ”oksistona”. Se, millainen rakenne on ihmisen hampaan kiille-dentiinirajalla, on vielä synkrotronilla näkemättä.
Klodronaatti yhdessä bioaktiivisen lasin kanssa voi mahdollisesti korjata hammaskudostuhoja, estää hampaiden tukikudoksen tuhoutumista ja parantaa syvien ientaskujen kiinnittymistä. Erityisesti tällä voisi olla merkitystä ikäihmisten parodontiitin hoidossa. Näin kertoo FaL Kirsi Rosenqvistin tuore farmasian alaan kuuluva väitöstutkimus.
European Society of Endodontology (ESE) on julkaissut konsensuslausuman tarkoituksenaan tarjota kliinikoille näyttöön perustuva suositus kartiokeilatietokonetomografian (KKTT) käytöstä juurihoidossa.
