Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Purenta ei kehity itsenäisesti, vaan on riippuvainen ylä- ja alaleuan kasvusta. Etenkin leukojen pitkään jatkuva vertikaalinen kasvu on huomioitava synnynnäisten hammaspuutosten hoitoa ja purennan kuntoutusta suunniteltaessa.
– Hampaiden puhkeaminen jatkuu läpi elämän purennan ylläpitämiseksi, muistuttaa ylihammaslääkäri, prof. Timo Peltomäki.
Työikäisistä joka viides ja yli 70-vuotiaista joka kolmas kärsii päivittäin hoitoa vaativasta kivusta. Näin kertoo Helsingin yliopiston kipulääketieteen professori Eija Kalso. Pitkittyvän kivun taustat ovat monimutkaiset ja aika vahvistaa mekanismeja.
Tarpeelliseksi katsottua hammasröntgentutkimusta ei tarvitse välttää tai siirtää myöhemmäksi raskauden takia, osoittaa tuore suomalaistutkimus. Vatsan suojaaminen ei myöskään ole säteilysuojelun kannalta tarpeen. Havaitsematta ja hoitamatta jäävä hammastulehdus voi olla paljon haitallisempi äidille ja sikiölle kuin kuvauksesta aiheutuva vähäinen säteilyaltistus.
Puuttuvien hampaiden määrä on suoraan yhteydessä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden esiintymiseen. Suomalaistutkimuksessa löytyi lineaarinen yhteys hammaspuutosten määrän sekä iän, koulutusvuosien määrän, painoindeksin, HDL-kolesterolin, triglyseriditason ja C-reaktiivisen proteiinin väliltä.
Tuore retrospektiivinen saksalaistutkimus tarjoaa kenties tähän asti vakainta kliinistä todistusaineistoa keraamisten siltojen, kruunujen ja osakruunujen kestävyydestä. Arvioitujen restauraatiomenetelmien kestävyys oli varsin hyvä.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia tietokoneen äärellä juuri ennen hammaslääkärikäyntiä auttoi puolta hammashoitopelkoisista potilaista. Tähän tulokseen tulivat yhdysvaltalaistutkijat kehittäessään ja arvioidessaan tietokoneistettua terapiamuotoa.
Siihen, mitä toimenpiteitä kuuluu julkisesti rahoitettavaan palveluvalikoimaan tulevaisuudessa, tulee ottamaan kantaa Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto. · Tavoitteena on, että käytetään vaikuttaviksi todettuja, turvallisia ja kustannuksiltaan hyväksyttyjä menetelmiä, sanoo neuvoston suun terveydenhuollon jaoston puheenjohtaja, Kirkkonummen terveyspalvelujohtaja, johtava hammaslääkäri Taina Remes-Lyly.
Suuri osa suomalaisesta aikuisväestöstä käy hammastarkastuksissa suositeltua harvemmin, mikä näkyy terveyseroina eri sosiaaliryhmien välillä. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, meillä suunterveyden todellisuutta ovat edelleen aukkoiset hammasrivit, hoitamattomat parodontiitit sekä surkea kotihoito.
Ajankohtaisesti talousaiheisen Kansanterveysjaoston seminaarin käynnistänyt entinen valtiosihteeri Raimo Sailas avasi Suomen tilannetta ja vaurastumisen eväitä: "1990-luvun laman jälkeen toipuminen oli nopeaa: silloin meillä oli paljon työikäistä väestöä" Sailas muistuttaa, että parjatulla julkisella sektorilla tehdään kuitenkin paljon tärkeää työtä.
Huuli- ja suulakihalkiot ovat yhteydessä lasten kasvaneeseen hammashoidon tarpeeseen. Pohjois-Suomessa toteutetussa tutkimuksessa hammashoidon tarvetta havaittiin joka kolmannella 6-vuotiaalla huuli- ja suulakihalkiopotilaalla.
