Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Ruotsalaisen väitöstutkimuksen mukaan henkilöillä, jotka maksoivat säännöllisestä hammashoidosta ennakkosopimuksen mukaan, oli merkitsevästi pienempi kariesriski kuuden vuoden jälkeen verrattuna niihin, jotka maksoivat hoidosta perinteisesti toimenpide kerrallaan.
Potilaat tulevat yhä useammin vastaanotolle oireista ja mahdollisesta sairaudesta etsimänsä internettiedon kanssa – jopa valmiin ”verkkodiagnoosin” kanssa. Yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma muistutti Lääkäripäivillä 2016, että itsenäisestä tiedonhausta voi olla sekä hyötyä että haittaa vastaanotolla.
Hammaslääketieteellinen hoito on ensisijainen hammasperäisessä infektiossa, muistuttaa kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri Nina Mandelin.
· Pelkän antibiootin käyttö voidaan katsoa hoitovirheeksi, jos infektio on selkeästi tietystä hampaasta johtuvaa, Mandelin painottaa.
Prof. Jukka Meurman painottaa, että tällä hetkellä meillä ei ole vielä vankkaa tutkimusnäyttöä probioottien vaikutuksista suunterveyteen. Tieto alkaa kuitenkin kumuloitua.
– Itse uskon, että probiooteista voisi olla apua suu- ja hammassairauksien ehkäisyssä sekä niiden tukihoidossa. Oleellista on, ettei probiooteista näyttäisi olevan ainakaan haittaa.
Yhdysvaltalaistutkijoiden American Journal of Transplantation -lehdessä julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan kasvojensiirtopotilaiden kasvoihin näyttäisi tulevan vanhenemista muistuttavia muutoksia kiihtyvällä tahdilla. Koska kasvojensiirrot ovat suuria leikkauksia, joissa on riskejä, on tutkimustiedolla suuri merkitys operaatioiden suunnittelulle sekä riskien ja hyötyjen arvioinnille – myös eettisessä mielessä.
Miten selvitä väkivaltaisesta potilaasta? Kaikki riskipotilaatkin tulisi kohdata kunnioittavasti ja neutraalisti, esittäytyä ja kertoa, mitä aikoo tehdä. – Kannattaa pysyä härkäpäisesti auttajan roolissa, kannustaa dos., erikoisl., psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma.
Kuorsaamista esiintyy ajoittain lähes kaikilla, mutta jokaöinen äänekäs kuorsaaminen hengityskatkoksineen on riski terveydelle. Arviolta 120 000–200 000 suomalaisista kärsii obstruktiivisesta uniapneasta, mutta edelleenkin tauti on alidiagnosoitu. Hammaslääkärit ovat avainasemassa taudin havaitsemisessa ja potilaiden ohjaamisessa diagnosoitaviksi lääkärille.
Suu muodostaa tehokkaan infektioportin elimistöön. Tautia aiheuttavien mikrobien päästessä suuhun käynnistyy immuunivaste, joka pyrkii estämään taudinaiheuttajien etenemisen ja suojaamaan yksilön terveyttä. On arvioitu, että parodontiumin alueen kudostuhosta jopa 80 % selittyisi immuunivasteen toiminnalla.
TMD-kipu on yhtä monimuotoinen kuin kantajansa. Uudessa TMD:n kansainvälisessä diagnostiikassa (DC-TMD) TMD:n hoitoon on omaksuttu kivunhoidon periaatteita, kuten kuntouttava hoito-ote, laaja-alainen diagnostiikka ja hoitojen yksiköllinen räätälöinti.
Autotransplantaatio eli puuttuvan hampaan korvaaminen omalla hampaalla voi tarjota biologisen ratkaisun yksittäisten hammaspuutosten hoitoon kasvuikäisillä nuorilla. Etuna on, että hampaan puhkeaminen ja juuren kehitys jatkuu siirron jälkeen. Siirrännäinen myös säästää alveoliluuta ja jopa stimuloi sen kasvua.
