Karieksen etenemistä maitoposkihampaissa voi lyhyellä aikavälillä ennustaa paremmin hammaspinnan yksittäisten piirteiden kuin eri piirteiden yhdistelmän perusteella, todetaan BMC Oral Health -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

Nykyiset karieksen aktiivisuuden arvioinnissa käytettävät visuaalis-taktiiliset menetelmät perustuvat siihen, että hammaspinnan kliinisiä piirteitä – kuten väriä, kiiltoa ja rakennetta – tarkastellaan yhtä aikaa. Taustalla on ajatus, että karieksen eteneminen on dynaaminen prosessi. Näiden piirteiden mahdollista ennusteellista arvoa ei kuitenkaan aiemmin ole tutkittu erikseen. Tuoreessa prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa pyrittiinkin selvittämään, mitkä karieksen aktiivisuutta ilmentävistä piirteistä todella ovat hyödyllisiä ennustettaessa vaurioiden etenemistä lyhyellä aikavälillä.

Brasilian Sao Paulossa toteutetun, 12 kuukautta kestäneen tutkimuksen aineisto koostui yliopiston hammasklinikalle hoitoon hakeutuneiden 3–12-vuotiaiden lasten maitoposkihampaiden purupinnan vaurioista. Tutkimukseen hyväksyttiin mukaan vain hampaita, joissa oli alkavia kariesvaurioita; hampaat, joissa esiintyi korjausta vaativia kariesvaurioita (ICDAS 5–6), hypo­plastisia muutoksia tai esimerkiksi täytteitä, ei otettu mukaan tutkimukseen. Kukin hammaspinta arvioitiin tarkasti seuraavien kliinisten piirteiden osalta: väri, kiilto, rakenne (kovuus, pehmeys ja karheus) sekä mahdollisen kavitaation kliininen syvyys. Vuoden kuluttua samat hammaspinnat arvioitiin uudestaan ICDAS-kriteerien perusteella.

Tutkimuksen lopullinen aineisto muodostui 128 lapsen 733 hammaspinnasta. Noin 9 %:lla näistä pinnoista kariesvaurio oli 12 kuukaudessa edennyt, kun etenemisen kriteerinä oli kaviteetti, jossa dentiini oli paljastunut ja/tai jossa hammasta oli korjattu tai se oli poistettu.

Tilastoanalyyseissa tutkijat arvioivat, miten hyvin kukin kliininen piirre yksinään ja eri yhdistelminä ennustivat karieksen todellista etenemistä. Potilaiden kariesstatusta tai -riskiä ei tutkimuksessa huomioitu. Osoittautui, että vain yhteen kliiniseen piirteeseen perustuvat mallit ennustivat karieksen etenemistä paremmin kuin monimuuttujamallit; niissä sekä yhteensopivuus (goodness-of-fit) että erottelukyky (discrimination) olivat paremmat. Yksittäisistä piirteistä ainoastaan pinnan kiilto vaikutti olevan ennusteen kannalta hyödytön.

Kaikkein parhaiten karieksen etenemistä ennusti hammaspinnan epäyhtenäisyys tai alkava vaurio (AIC-arvo 364,5). Tutkituista pinnoista, jotka jo alkutilanteessa olivat vaurioituneet, jopa 30 %:lla kariesvaurio oli 12 kuukauden jälkeen edennyt. Niiden pintojen osalta, jotka eivät olleet lähtötilanteessa vaurioituneita tai epäyhtenäisiä, karieksen etenemistä ennusti parhaiten pinnan karheus. Tutkijat katsovatkin, että useiden piirteiden yhtäaikaisen arvioinnin sijasta kannattaisi keskittyä yksittäisten piirteiden – pinnan vaurion tai ehjien pintojen tapauksessa karheuden – arviointiin.

Karieksen hallinnan Käypä hoito -suositustyöryhmän puheenjohtaja, professori Vuokko Anttosen mukaan tutkimustulos on mielenkiintoinen. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei tutkimuksessa huomioitu potilaiden suun yleistilaa tai kariesriskitekijöitä.

– Kuten Käypä hoito -suosituksessa todetaan, suun sen hetkinen kokonaistilanne ja kariesriskitekijät on kartoitettava, ennen kuin potilaalle voidaan tehdä yksilöllinen karieksen hallinnan ja vaurioiden pysäytyshoidon suunnitelma sekä määritellä hoitoväli.

Anttonen toteaa, että tutkimus joka tapauksessa muistuttaa tärkeästä perusasiasta:

– Myös maitohampaiden alkavat vauriot pitää pysäyttää, jotta ne eivät etenisi korjausta vaativiksi.

Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 9/2021

Lähde: Floriano I, Souza Rocha E, Matos R, Mattos-Silveira J, Ekstrand KR, Mendes FM. ym. How combining different caries lesions characteristics may be helpful in short-term caries progression prediction: model development on occlusal surfaces of primary teeth. BMC Oral Health. Julkaistu verkossa 12.5.2021.
DOI: https://doi.org/10.1186/s12903-021-01568-2