Päivittäinen napostelu heikentää selvästi nuorten suomalaismiesten kariestilannetta, todetaan tuoreessa varusmiestutkimuksessa.

Viime vuoden lopulla julkaistussa epidemiologisessa poikkileikkaustutkimuksessa selvitettiin napostelun yleisyyttä, napostelun ja korjaavan hammashoidon tarpeen yhteyttä sekä näihin liittyviä tekijöitä suomalaisilla nuorilla miehillä. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselyllä, johon vastasi noin 8 500 vuonna 2011 varusmiespalveluksen aloittanutta nuorta miestä (keski-ikä 19,6 vuotta).

Kyselyssä selvitettiin, kuinka usein vastaaja käytti erilaisia naposteltavia tuotteita – esimerkiksi makeisia, limonadia, energiajuomia ja muita välipalatuotteita. Lisäksi selvitettiin vastaajan vapaa-ajanharrastuksia ja niiden yhteyttä naposteluun. Vastaajalta kysyttiin myös ksylitolituotteiden käytöstä, hampaiden harjauksen säännöllisyydestä, tupakoinnista ja nuuskaamisesta sekä urheilemisesta. Viimeiseksi kysyttiin, onko vastaaja saanut koskaan ravitsemusneuvontaa.

Vastauksia verrattiin vastaajien kliinisiin suunterveystietoihin, jotka perustuivat heille palvelukseenastumisen yhteydessä tehtyyn terveystarkastukseen. Karieksen esiintyvyyttä kuvattiin DMFT-arvolla ja korjaavan hammashoidon tarvetta DT-arvolla. Viisaudenhampaita ei otettu mukaan tutkimuksen tilastollisiin analyyseihin.

Tutkituista 30 % kertoi käyttävänsä naposteltavia tuotteita päivittäin. Eniten käytettiin energiajuomia ja limonadeja. Yleisimmin vastaajat napostelivat käydessään elokuvissa ja pelatessaan tietokonepelejä.

Tilastollisten analyysien perusteella korjaavan hoidon tarve oli merkitsevästi (p < 0,001) yleisempää niillä, jotka napostelivat päivittäin (52,5 %) kuin muilla (45 %). Tutkijat totesivat myös, että päivittäisen napostelun lisäksi tupakointi ja päivittäinen urheilu lisäsivät korjaavan hammashoidon tarpeen todennäköisyyttä. Korkea koulutustaso ja hampaiden harjaus kahdesti päivässä tai useammin puolestaan pienensivät korjaavan hoidon tarpeen todennäköisyyttä. Lisäksi havaittiin, että napostelu oli yhteydessä tupakointiin, nuuskaamiseen ja epäsäännölliseen hampaiden harjaamiseen (p < 0,001).

Karies on suomalaisilla nuorilla miehillä merkittävä ongelma, sillä lähes puolella heistä on ainakin yksi korjaavaa hoitoa vaativa hammas. Vain noin 20 %:lla ei ole kariesta lainkaan. Tämän tutkimuksen perusteella tutkijat toteavat, että napostelukulttuuri, johon nykynuoret ovat kasvaneet, todella vaikuttaa asiaan merkittävästi. Paitsi että se itsessään lisää korjaavan hoidon tarvetta, se on myös yhteydessä muihin vahingollisiin suunterveydellisiin ja yleisterveydellisiin tapoihin.

Vastaajista vain noin 12 % ilmoitti saaneensa ravitsemusneuvontaa. Tutkijoiden mukaan tämä on huolestuttavaa ja kertonee siitä, että hammaslääkärit eivät ole tottuneet antamaan ravitsemusneuvontaa eivätkä tunne esimerkiksi motivoivan haastattelun tekniikkaa. Tutkijat toteavatkin, että ravitsemusneuvonnan pitäisi olla rutiininomainen osa hammashoitoa, erityisesti karieksen hoitoa.

Lähde: Tanner T, Harju L, Päkkilä J, Patinen P, Tjäderhane L, Anttonen V. Consumption of snacks and dental caries among Finnish young men: a cross-sectional epidemiological study. Odontology 2019. Julkaistu verkossa 12.11.2019.