Suomalaistutkimuksen mukaan nuorten sokerinkulutus ja muut ruokatottumukset sekä terveystavat vaikuttavat suun kariestilanteeseen, mutta kehon mitat ja koostumus eivät. Puolet nuorista käytti sokeria yli suositusten.

Seurantatutkimuksessa oli mukana 202 (96 tyttöä, 106 poikaa) Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta- ja ravitsemus -tutkimukseen (Physical Activity and Nutrition in Children Study, PANIC) osallistunutta 15–17-vuotiasta nuorta. Heistä 64 % kuului ravintoneuvontaa saaneeseen interventioryhmään ja loput verrokkeihin. Aineisto mahdollisti osallistujien kariestilanteen sekä kehonkoostumusmittausten (antropometriset mittaukset) ja nuorille tehtyjen terveys- ja ravintotottumuskyselyjen yhdistämisen. Kariestilanne mitattiin ICDAS-kriteeristöllä (International Caries Detection and Assessment System).

Tutkituista lähes 90 % oli normaalipainoisia ja loput ylipainoisia. Tutkimus osoitti, että kariesta esiintyy nuorilla vähän, eikä tyttöjen ja poikien välillä ollut merkitsevää eroa. Keskimäärin nuorilla oli 2,4 vaurioitunutta, puuttuvaa tai paikattua hammasta. Reilulla kolmanneksella oli ja oli ollut täysin kariesvapaa suu. Tutkimuksen aikaan neljänneksellä nuorista oli hoidontarvetta.

Vaikka kaksi kolmasosaa tutkituista sai ravintoneuvontaa, oli viikoittainen sokeripitoisten juomien käyttö yleistä – etenkin pojilla. Sokerinkulutus ylitti puolella nuorista suositellun 10 energiaprosentin rajan, eikä interventio- ja verrokkiryhmien välillä ollut eroa.

– Tämä yllätti hieman. Toisaalta nämä nuoret käyttäytyivät muuten hyvin terveellisesti, muun muassa harjasivat hampaansa keskivertoa tiheämmin, lukuun ottamatta juuri sokerin käyttöä, toteaa EHL Mirja Methuen.

Säännöllinen sokerilla makeutettujen juomien ja runsas hiilihydraattien käyttö lisäsivät kariesvaurioiden todennäköisyyttä, samoin epäsäännöllinen hampaiden harjaus ja runsas sokerinkäyttö yhdistelmänä. Hampaiden harjaus harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä ja karieshistoria linkittyivät myös kariesvaurioihin.

Nuuskan käyttö puolestaan näytti suojaavan kariekselta. Tutkijat arvioivat, että nuuskankäyttäjät saattavat olla tietoisia nuuskan vaikutuksista suunterveyteen ja panostavat suuhygieniaan.

Vaikka sokeripitoisten juomien ja sokerin kulutus oli melko yleistä tässä tutkimusjoukossa, ja ne liitetään yleensä ylipainoon ja kariekseen, ei tässä tutkimuksessa havaittu kehonkoostumusmittausten ja suunterveyden välillä yhteyttä. Tutkijoiden mukaan syynä voi olla se, että tutkimusryhmä koostui perusterveistä nuorista, jotka olivat ryhmänä hoikempia kuin suomalaisnuoret keskimääräin.

– Tässä vaiheessa kehonkoostumuksen ja karieksen yhteydestä ei ole suunniteltu tarkemmin vielä lisätutkimuksia, vaikka se mielenkiintoista olisikin ja aineisto antaisi siihen hyvät mahdollisuudet.

Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että elinikäisellä terveys- ja suunterveysneuvonnalla on paikkansa.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 10/2021

Lähde: Methuen M, Kauppinen S, Suominen AL, Eloranta AM, Väistö J, Lakka T, Vähänikkilä H, Anttonen V. Dental caries among Finnish teenagers participating in physical activity and diet intervention: association with anthropometrics and behavioural factors. BMC Oral Health 2021: Jul 6; 21(1): 333. doi: 10.1186/s12903-021-01690-1. Julkaistu verkossa 6.7.2021.