Tupakointia ja savukkeiden myyntiä koskevia lakeja on 2000-luvun aikana kiristetty ympäri maailmaa, ja tupakointi on vähentynyt huomattavasti. Markkinoille on kuitenkin tullut runsaasti uusia nikotiinituotteita, kuten sähkösavukkeita ja tupakkavieroitukseen tarkoitettuja nikotiinilaastareita ja -purukumeja. Kaikki nikotiinituotteet vaikuttavat myös käyttäjänsä ympäristöön: esimerkiksi nuuskaa tai nikotiinilaastaria käyttävien äitien rintamaito sisältää mitattavia pitoisuuksia nikotiinia, ja nikotiini poistuu vastasyntyneen elimistöstä hitaammin kuin äidin. Sähkötupakan aerosolit taas levittävät nikotiinia ilmaan.

Tupakoinnin vaarallisuudesta sikiönkehitykselle ja yksilön kasvulle on vankka näyttö. Useimmat tutkimukset, jotka arvioivat nikotiinin vaikutuksia kehitykseen, perustuvatkin nikotiinipitoisen savun vaikutukseen. Tupakansavu kuitenkin sisältää tuhansia erilaisia ainesosia, joten siihen liittyvä näyttö ei suoraan kerro, millainen vaikutus esimerkiksi sähkötupakalla tai nikotiinilaastareilla on yksilönkehitykseen.

Viime keväänä Pediatrics-lehdessä julkaistussa katsauksessa käytiin läpi tähänastista tutkimusnäyttöä siitä, miten nikotiini yksinään voi vaikuttaa sikiön- ja yksilönkehitykseen.

Tiedetään, että nikotiiniriippuvuus perustuu nikotiinin käytöstä seuraavaan nikotiinireseptorien määrän ja toiminnan muutokseen. Näitä reseptoreja löytyy kaikkialta keskus- ja ääreishermostosta, ja ne ilmentyvät monissa eri kehitysvaiheissa. Jyrsijöillä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että sikiöaikainen ja kasvun herkkyyskausina tapahtuva altistus mille tahansa nikotiinituotteelle heikentää näiden reseptorien vastetta aivoissa. Tämä heikentää aivojen dopamiiniherkkyyttä, mikä taas vaikuttaa oppimiseen, stressiin ja itsesäätelyyn liittyvien aivoratojen toimintaan. Eläintutkimusten perusteella nikotiinialtistus voi vaikuttaa myös nikotiiniaineenvaihduntaan ja siihen, kuinka herkkä yksilö on nikotiiniriippuvuudelle ja muille addiktioille.

Eläinkokeiden ja muutamien ihmisaineistoissa tehtyjen seurantatutkimusten perusteella savuttomien nikotiinituotteiden käyttö raskausaikana lisää sikiökuoleman, kätkytkuoleman, pienen syntymäpainon sekä halkioiden riskiä.

Nikotiinin vaikutusta ihmisen keuhkojen kehitykseen ja toimintaan on vaikea tutkia, koska keuhkojen kehitys alkaa jo varhaisraskaudessa ja jatkuu aikuisuuteen asti. Hiirikokeissa on kuitenkin osoitettu, että ennen syntymää tapahtunut nikotiinialtistus aiheuttaa sikiöiden keuhkoissa muutoksia, kuten ilmateiden kaventumista ja niiden seinämien paksuuntumista. Näistä seuraa aikuisille jyrsijöille sai­rauksia, jotka vastaavat ihmisen obstruktiivisia keuhkosairauksia. Koska nikotiinialtistus muuttaa myös näihin sairauksiin liittyvien geenien ilmentymistä, vaikutukset ovat elämänmittaisia, jopa ylisukupolvisia.

Sähkötupakan keuhkovaikutuksista on kertynyt jonkin verran näyttöä ihmistutkimuksistakin: sähkötupakkaa käyttävillä nuorilla on suurentunut riski mm. krooniseen keuhkoputkentulehdukseen ja astmaan.

Eläinkokeiden perusteella nikotiini vaikuttaa myös immuunijärjestelmään monimutkaisten mekanismien kautta. Kuten tupakointi, myös nikotiini itsessään näyttää heikentävän elimistön immuunipuolustusta, erityisesti keuhkojen limaeritteen antimikrobiaalista vastetta. Lisäksi eläinkokeiden sekä solukokeiden perusteella tiedetään, että nikotiini voi yksinäänkin edesauttaa syövän etenemistä ja heikentää syövän hoitovastetta.

Siitä, altistaako raskaana olevan äidin käyttämä nikotiini syntymättömän lapsen sydän- ja verisuonisairauksille, ei ole juurikaan näyttöä. Tämä on kuitenkin todennäköistä.

Joidenkin tutkimusten perusteella sähkötupakan käyttäjillä on verrokkeja suurempi mielenterveysongelmien riski. Nieltynä nikotiininesteet ovat voimakkaita myrkkyjä. Ne ovat pikkulapsille hengenvaarallisia.

Katsauksen tekijöiden mukaan korkealaatuista näyttöä siitä, miten nikotiini tai uudet nikotiinituotteet vaikuttavat lasten ja nuorten kehitykseen, on kuitenkin toistaiseksi liian vähän, ja etenkin pitkäaikaistutkimuksille olisi suuri tarve. Tutkijat painottavat myös, että tarvittaisiin lisää poliittisia päätöksiä, joilla suojellaan erityisesti alttiita ihmisryhmiä ja tulevia sukupolvia kaikkien nikotiinituotteiden vaikutuksilta.

Suomessa kaikki nikotiinituotteet kuuluvat vuonna 2016 voimaantulleen uuden tupakkalain piiriin, ja esimerkiksi niiden markkinoiminen on kielletty.

– Nuuska sekä uudet nikotiinivalmisteet, kuten tupakaton nuuska ja sähkötupakka, sisältävät suuria määriä nikotiinia – paljon suurempia kuin tavalliset savukkeet, muistuttaa HLT, erikoistuva hammaslääkäri Tarja Tanner.

– Näin ollen niillä voi olla monenlaisia vaikutuksia lapsen ja nuoren kasvuun ja kehityk­seen.

Tanner toivookin, että 20 vuoden päästä näiden tuotteiden käytöstä on jo olemassa seurantatutkimuksiakin, joiden perusteella nikotiinin vaikutukses­ta terveyteen tiedetään entistä enemmän.

Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 1/2021

Lähde: McGrath-Morrow S, Gorzkowski J, Groner J, Rule A, Wilson K, Tanski S. The Effects of Nicotine on Development. Pediatrics. Julkaistu verkossa 11.2.2020. DOI: 10.1542/peds.2019-1346

Uutisen asiantuntijatarkastajana on toiminut HLT, erikoistuva hammaslääkäri Tarja Tanner Oulun yliopistosta.